Tuulivoima Perämeren kaarella ja Pohjois-Pohjanmaalla – elinkaaren ja talouden realiteetit

Perämeren kaari ja Pohjois-Pohjanmaa ovat nousseet Suomen tuulivoimarakentamisen ydinalueiksi. Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki ja monet muut kunnat ovat kaavoittaneet laajoja alueita teollisen mittakaavan energiantuotantoon. Kapasiteettia on rakennettu nopeasti ja paljon, ja samalla tuulivoimasta on tullut osa alueiden elinvoimapolitiikkaa.

Nyt markkinatilanne on muuttumassa. Sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti, rahoitus on kallistunut, merituulivoimahankkeita on jäädytetty ja sijoittajat arvioivat riskejä aiempaa kriittisemmin. Tässä tilanteessa on perusteltua tarkastella tuulivoimaa myös elinkaaren ja aluetalouden näkökulmasta, ei vain rakentamisvaiheen ja nimellistehojen kautta.

Tuulivoimalan elinkaari ja korjauspäätökset

Tuulivoimala on teollinen kone, jonka käyttöikä on rajallinen. Komponentit kuluvat ja vikaantuvat: vaihteistot, generaattorit, laakerit, lavat ja ohjausjärjestelmät vaativat korjauksia ja uusimista. Kun voimala on uusi ja markkinahinta korkea, korjaaminen on taloudellisesti perusteltua.

Tilanne muuttuu, kun voimalat ikääntyvät ja sähkön markkinahinta on matala tai voimakkaasti vaihteleva. Suuret korjaukset voivat maksaa satoja tuhansia euroja tai enemmän. Tällöin kysymys ei ole enää vain huollosta, vaan investointipäätöksestä: kattaako tuleva tuotanto korjauskustannukset.

Alueilla, joille on rakennettu paljon voimaloita samaan aikaan, myös ikääntyminen ja vikojen kasautuminen ajoittuvat samoille vuosille. Tämä lisää taloudellista painetta yhtiöille ja voi johtaa siihen, että kaikkia voimaloita ei enää pidetä täydessä kunnossa.

Käyttöasteen lasku ja taloudellinen kierre

Jos yksittäisiä voimaloita joudutaan jättämään seisomaan vikaantumisen vuoksi, puiston kokonaistuotanto laskee. Kun tuotanto laskee, myös tulot pienenevät. Samalla korjaustarve ei katoa, vaan kasvaa, kun laitteet vanhenevat.

Tässä tilanteessa yhtiö joutuu priorisoimaan: mihin korjauksiin käytetään rajalliset resurssit ja mitkä voimalat jäävät toissijaisiksi. Kyse ei ole teknisestä mahdottomuudesta, vaan taloudellisesta kannattavuudesta. Jos markkinahinta on pitkään alhainen ja rahoitus kallista, kaikkien vikojen korjaaminen ei ole liiketaloudellisesti perusteltua.

Purkuvastuut ja vakuudet

Tuulivoiman elinkaaren loppu tarkoittaa purkamista. Perustukset, tornit, sähköasemat, tiet ja kaapeloinnit on poistettava ja alue maisemoitava. Tämä on kallista ja vaativaa työtä, eikä romumateriaalin arvo välttämättä kata kustannuksia.

Kunnille tämä on keskeinen kysymys. Kaavoitus mahdollistaa rakenteiden sijoittamisen, mutta elinkaaren lopussa vastuiden on oltava selkeitä. Purkuvakuuksien riittävyys, omistajanvaihdokset ja mahdolliset konkurssitilanteet on arvioitava realistisesti, ei vain paperilla.

Aluetaloudelliset vaikutukset

Rakentamisvaihe tuo alueelle tilapäistä työllisyyttä ja palvelukysyntää. Käyttövaiheessa syntyy huoltotyötä, maanvuokratuloja ja kiinteistöveroja. Nämä hyödyt ovat kuitenkin sidoksissa siihen, että puistot toimivat ja tuottavat.

Jos tuotanto heikkenee tai osa voimaloista jää pysyvästi pois käytöstä, myös kunnille kertyvät tulot pienenevät. Samaan aikaan maisema-, melu- ja maankäyttövaikutukset jäävät paikallisiksi, vaikka sähkö siirtyy muualle. Alueelle keskittynyt kapasiteetti tarkoittaa myös alueelle keskittyneitä riskejä.

Rahoituksen kiristyminen ja sijoittajien näkökulma

Viime vuosien kehitys on osoittanut, että uusiutuva energia ei ole sijoittajille enää automaattisesti matalariskinen kohde. Sähkön hintavaihtelu, korkojen nousu, kustannusten kasvu ja PPA-sopimusten niukkuus ovat muuttaneet tuottolaskelmia.

Ålands Bankenin uusiutuvan energian sijoituksiin liittyneet alaskirjaukset ja vaikeudet kuvaavat tätä muutosta. Ne kertovat siitä, että tuulivoimasektorin riskiprofiili on muuttunut ja rahoittajat tarkastelevat hankkeita aiempaa kriittisemmin. Tämä heijastuu myös huolto- ja elinkaaripäätöksiin kentällä.

Merituulivoiman erityiskysymykset

Merituulivoima on teknisesti vaativaa ja investointikustannuksiltaan raskasta. Monissa maissa hankkeita on lykätty tai keskeytetty rahoituksen puutteen vuoksi. Pitkät aikataulut, korkeat kustannukset ja epävarmat markkinahinnat tekevät rahoittamisesta haastavaa ilman valtion tukea.

Perämeren alueella on syytä arvioida realistisesti, missä määrin merituulivoima on markkinaehtoisesti toteuttamiskelpoinen ja missä määrin se edellyttäisi julkista riskinottoa.

Alueellinen strateginen tarkastelu

Raahen ja koko Pohjois-Pohjanmaan kannalta keskeistä on siirtyä määrällisestä kasvutarkastelusta elinkaaren ja riskien tarkasteluun. Kysymykset ovat käytännöllisiä:

miten varmistetaan purkuvastuiden kattavuus
miten hallitaan ikääntyvän laitekannan korjauspiikit
miten arvioidaan vaikutukset kuntatalouteen eri markkinaskenaarioissa
kuinka suuri osa alueen maankäytöstä sidotaan yhteen tuotantomuotoon

Tuulivoima on ja tulee olemaan osa sähköjärjestelmää. Se ei kuitenkaan ole riskitön eikä ajaton ratkaisu. Alueilla, joihin kapasiteettia on keskittynyt paljon, elinkaaren loppupään taloudelliset ja rakenteelliset kysymykset ovat yhtä tärkeitä kuin rakentamisen alkuvaiheen lupaukset.

Lähteet ja tausta-aineisto

Sähköjärjestelmän toiminta ja tuotannon vaihtelu
– Fingrid Oyj: Avoin sähkömarkkina- ja tuotantodata (tuntitasoinen tuotanto, siirrot, pullonkaulat)
– Fingrid Oyj: Tehontarve- ja huoltovarmuusselvitykset
– Energiavirasto: Sähkömarkkinoiden tilannekuvat ja hintakehitys

Tuulivoiman elinkaari, huolto ja vikakustannukset
– Vestas: Turbine Lifecycle Management -raportit
– Siemens Gamesa: Service & Maintenance Cost of Wind Turbines
– GE Renewable Energy: Wind Turbine Reliability and Component Failure Statistics
– IEA Wind Task 33: Reliability Data and Maintenance Costs of Wind Turbines

Purkaminen, vakuudet ja ympäristövastuut
– Ympäristöministeriö: Tuulivoimarakentamisen ohjeet ja purkuvelvoitteet
– Kuntaliitto: Tuulivoiman kaavoitus, purkuvastuut ja vakuusmallit
– EU:n ympäristövastuudirektiivi (Environmental Liability Directive)

Rahoitus, sijoittajariskit ja markkinakehitys
– Talouselämä: Tuulivoimahankkeiden rahoitusongelmat, PPA-markkinan hiipuminen
– Ålandsbanken: Vuosikertomukset ja uusiutuvan energian sijoituksiin liittyvät alaskirjaukset
– BloombergNEF: Global Wind Market Outlook
– Reuters Energy: Offshore- ja onshore-tuulivoiman rahoitushaasteet Euroopassa

Merituulivoima ja investointien pysähtyminen
– IEA: Offshore Wind Outlook
– Danish Energy Agency: Offshore wind tender failures and cost escalation
– Saksan talousministeriö: Merituulivoiman tukimekanismien uudelleenarviointi
– Financial Times: Offshore wind projects postponed or cancelled in Europe

Alueellinen näkökulma: Pohjois-Pohjanmaa ja Perämeren kaari
– Pohjois-Pohjanmaan liitto: Energia- ja aluerakenneselvitykset
– Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen kaava-aineistot ja tuulivoimaselvitykset
– SYKE: Tuulivoiman maisema-, luonto- ja aluetalousvaikutukset
– Oulun yliopisto: Sähköjärjestelmän alueellinen tasapaino ja tuotantorakenteen kehitys