Sähköä teollisuudelle vai koteihin? Tuulivoiman investointien hiipuminen ja sen seuraukset

Eilinen kirjoitus käsitteli tuulivoiman elinkaarta, ikääntymistä, korjauskustannuksia ja sitä, mitä tapahtuu, jos bisnes ei enää kanna. Nyt Ruotsista tullut uutinen vie ajatuksen vielä pidemmälle. Kun tuulivoimainvestoinnit ovat siellä käytännössä pysähtyneet ja kiinnostus kuvataan lähes kuolleeksi, kyse ei ole yksittäisestä markkinahäiriöstä vaan koko toimialan kannattavuuden uudelleenarvioinnista.

Ruotsi ja Suomi ovat samassa sähkömarkkinassa. Sama sää, sama hintavaihtelu, sama rahoitusympäristö ja pitkälti samat teolliset haaveet. Kun investointihalukkuus tyrehtyy siellä, se kertoo, että tuulivoimaan perustuva talouslogiikka ei enää näytä yhtä varmalta kuin vielä muutama vuosi sitten.

Tämä on erityisen tärkeä kysymys alueilla, joihin on rakennettu paljon kapasiteettia ja joihin suunnitellaan suurta, sähköintensiivistä teollisuutta. Raahen seudulla ja koko Perämeren kaarella puhutaan vihreästä teräksestä, vedystä ja sähköön nojaavasta prosessiteollisuudesta. Nämä laitokset eivät elä keskiarvoista. Ne tarvitsevat tasaista, ennustettavaa ja varmaa tehoa vuorokauden ympäri, vuoden ympäri.

Jos sähköjärjestelmä rakentuu yhä enemmän sääriippuvan tuotannon varaan ja samaan aikaan investoinnit säätövoimaan, varastointiin ja perusvoimaan laahaavat, syntyy väistämättä jännite. Teollisuus vaatii varmuutta. Kotitaloudet vaativat varmuutta. Verkko vaatii tasapainoa.

Silloin herää väistämättä se kysymys, jota ei juuri ääneen sanota: jos sähkö ei jonain päivänä riitä molemmille, kumpi joustaa? Teollisuus vai kotitaloudet? Onko järjestelmä rakennettu niin, että teollinen tuotanto käy aina ja kulutus sopeutuu, vai niin, että huoltovarmuus ja perusarki asetetaan etusijalle?

Vihreä terästehdas ei voi pysähtyä ja käynnistyä sään mukaan. Sen prosessit vaativat jatkuvaa energiaa. Jos tuulivoiman varaan rakennettu sähköjärjestelmä ei kykene takaamaan tätä ilman laajoja varavoima- ja säätöratkaisuja, koko vihreän teollisuuden perusta joutuu uudelleen arvioitavaksi.

Ruotsin investointien pysähtyminen on varoitus siitä, että markkina ei usko enää pelkän tuulen varaan rakennettuun tulevaisuuteen ilman, että taustalla on riittävästi vakaata tuotantoa ja järjestelmäkapasiteettia. Se pakottaa katsomaan myös meidän alueellamme isompaa kuvaa: onko sähköjärjestelmän kehitys linjassa niiden teollisten lupausten kanssa, joita nyt tehdään?

Eilinen kirjoitus tarkasteli tuulivoiman elinkaaren loppupäätä. Tämä ruotsalainen uutinen tuo esiin elinkaaren alkupään: investointien hiipumisen. Näiden kahden väliin asettuu kysymys koko ketjun kestävyydestä – teknisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti.

Jos tuulivoiman buumi taittuu ja rahoitus vetäytyy, seuraukset eivät näy vain energiasektorilla. Ne heijastuvat koko siihen teolliseen murrokseen, joka on rakennettu oletukselle runsaasta, halvasta ja aina saatavilla olevasta sähköstä. Ja silloin ei puhuta enää yksittäisistä voimaloista, vaan koko alueen tulevaisuuden rakenteesta.

Lähteet ja tausta-aineisto (jatko-osa)

Tuulivoimainvestointien hiipuminen Pohjoismaissa
– Ny Teknik: Vindkraftsinvesteringar i fritt fall – nästan dött intresse
– Svenska Kraftnät: Markkina- ja kapasiteettiraportit
– WindEurope: European Wind Energy Investment Outlook
– BloombergNEF: Wind Power Financing and Project Pipeline Europe

Sähkömarkkinat ja järjestelmän tasapaino
– Fingrid: Sähköjärjestelmän riittävyys- ja tehoreserviselvitykset
– ENTSO-E: European Resource Adequacy Assessment
– Energiavirasto: Pohjoismaisen sähkömarkkinan hintavaihtelut ja siirtorajoitteet

Sähköintensiivinen teollisuus ja jatkuvan tehon tarve
– SSAB / HYBRIT / Stegra: Prosessien sähkönkäyttö ja jatkuvuusvaatimukset
– IEA: Electricity Grids and Industrial Electrification
– Oulun yliopisto: Sähköjärjestelmän tuntitasapaino ja huippukuormitus Pohjoismaissa

Rahoitus ja riskien arviointi
– Ålandsbanken: Vuosikertomukset ja uusiutuvan energian sijoitusten alaskirjaukset
– Reuters Energy: Offshore and onshore wind financing slowdown
– Financial Times: Renewable energy investment risk and return outlook