Raahen Seutu 16.1.2026. 

https://www.raahenseutu.fi/raahen-kaupunki-vaatii-maaoikeutta-hylkaamaan-mokk/12493041

Kuka kaupungin oikein omistaa – ja kenen ehdoilla se toimii?

Raahen kaupunki on antanut virallisen vastauksensa maaoikeudelle siitä, miksi se haluaa jatkaa yksityistietoimituksia huvilapalstojen vuokralaisalueilla – vaikka lähes kaikki alueen vuokralaiset vastustavat toimituksia ja ovat esittäneet kaupunkia velvoittavia päätöksiä sekä vaihtoehtoisia ratkaisuja jo vuosien ajan.

Kaupungin vastaus ei enää pyri sovintoon. Siinä todetaan suoraan, ettei kaupunki aio enää neuvotella vuokralaisten kanssa – ja että sen linja perustuu oman etunsa mukaiseen päätöksentekoon, josta ei enää poiketa. Kaupungin virkakoneisto on näin päättänyt, ja valitukset eivät kuulemma muuta asiaa.

Herää kysymys: ketä varten kaupunkia hallinnoidaan?

Kansalaiset vai koneisto?

Kaupunki on olemassa kaupunkilaisia varten. Näin meille opetetaan kouluissa. Mutta käytäntö näyttää jotain muuta. Kun kymmenet vuokralaiset, asukkaat ja mökkiläiset pyytävät kaupungilta, että jo rakennetut tiet säilytettäisiin kaupungin hoidossa – kuten ne ovat vuosikymmeniä olleet – kaupungin johto ilmoittaa, ettei halua tai aio keskustella asiasta. Kaupunki toimii kuin kiinteistöpäällikkö isossa rakennusyhtiössä, ei kuin yhteisön edustaja.

Sama tilanne toistuu valtiotasolla. Päättäjät unohtavat, että valtio ei ole heidän omaisuuttaan, vaan yhteinen palveluorganisaatio. Sekä valtio että kunta ovat juridisesti julkisyhteisöjä – mutta käytännössä niistä on tullut itse itseään palvelevia hallintomafian linnakkeita, joissa virkamieskoneisto sanelee tahdin, ja poliitikot seuraavat perässä peläten tai mukautuen.

Missä kulkee oikeuden raja?

Raahen tapauksessa puhutaan muutamasta kilometristä mökkiteitä. Teistä, joiden kunnossapito ei koskaan ole ollut erityisen suuri kustannuserä kaupungille – mutta joiden ympärille on nyt rakennettu useita oikeusprosesseja, toimivalta- ja roolikiistoja sekä vuosia kestänyttä paperisotaa. Tärkein kysymys ei enää ole, kuka maksaa sorakuorman. Vaan kuka päättää – ja ketä kuunnellaan?

Jos vuokralaisia ei kuulla, eikä heidän oikeuksiaan tunnusteta, silloin kaupungista on tullut suljettu järjestelmä, joka toimii oman järjestyksensä sisällä – kansalaisyhteiskunnan ulkopuolella. Sellaisessa järjestelmässä ei ole enää kyse hyvästä hallinnosta. Kyse on vallasta ja sen väärinkäytöstä.

Hallintomafia ei tunne omistajaa

Hallintomafia ei tarkoita mitään järjestäytynyttä rikollisuutta. Se tarkoittaa rakenteellista sulkeumaa, jossa hallinto alkaa palvella itseään ja omaa jatkuvuuttaan – ei enää sitä kaupunkia tai valtiota, jonka puolesta sen pitäisi toimia.

Ja juuri tätä me nyt näemme Raahessa. Vuokralaisia ei kuulla. Päätöksiä perustellaan teknisillä syillä. Aikaisemmat linjaukset unohdetaan. Ja vaikka toimituksista on valitettu maaoikeuteen, kaupunki sanoo, ettei sillä ole enää edellytyksiä neuvotella.

Mutta jos ei ole edellytyksiä neuvotella asukkaiden kanssa – mihin kaupungilla on edellytyksiä?