Virkamiesvaltaa vai itsehallintoa?

Raahen kaupunginhallitus saa maanantaina 18.8.2025 eteensä asian (kaupunginhallituksen esityslistalla), jonka ei alun perin pitänyt olla edes listalla, mutta joka olisi ilman muuta kuulunut olla. Kyse on kaupungin virallisesta lausunnosta luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi alueidenkäyttölaiksi, jonka on antanut kaavoituspäällikkö kaupungin nimissä. Lausunto on annettu ilman kaupunginhallituksen käsittelyä tai lautakuntien osallistumista. Lausunto ei myöskään näy kaupungin antamien lausuntojen rekistereissä tai kokouspöytäkirjoissa. Vasta selvityspyyntöni jälkeen se tunnistettiin ja tuotiin tiedoksi.

Lausunto liittyy lakiin, jolla voitaisiin merkittävästi rajata tuulivoimaloiden rakentamista lähelle asutusta. Käytännössä se vaikuttaisi suoraan maankäyttöön, kaavoitukseen, energiatuotantoon sekä kuntien oikeuteen päättää omasta alueestaan. Tämä on juuri sellainen asia, jonka Raahen kaupungin hallintosäännön §22, kohta 3 mukaan kuuluu kaupunginhallituksen lausuttavaksi: "useaa toimialaa tai laajoja kansallisia tai alueellisia asioita koskevat asiat".

Silti kaupunginhallitus ei ole ottanut asiaa päätettäväksi, vaan se on tarkoitus vain merkitä tiedoksi kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa. Tällainen menettely vie pohjan demokratialta. Jos viranhaltijat voivat antaa kaupungin nimissä lausuntoja merkittävissä valtakunnallisissa lakihankkeissa ilman poliittista siunausta, mikä on silloin luottamushenkilöiden rooli?

Mikä tässä on ongelmallista?

Toimivallan ylitys: Viranhaltija on antanut lausunnon koko kaupungin nimissä ilman poliittista mandaattia. Johtoryhmä oli päättänyt, että lausuntoa ei tarvitse viedä hallituksen päätettäväksi vaan lausunto laaditaan viranhaltijavetoisesti. Millä mandaatilla johtoryhmä tekee tällaisen päätöksen?

Demokratian ohitus: Lausunto ohittaa valtuutettujen ja hallituksen päätösvallan merkittävässä asiassa.  

Hallintosäännön rikkomus (todennäköinen): Tämän kaltaiset lausunnot kuuluvat useissa kunnissa aina lautakunnan tai hallituksen päätettäväksi. Raahen hallintosäännön mukaan tämä lausunto kuului yksiselitteisesti kaupunginhallituksen toimivaltaan. Miksi hallituksen puheenjohtajaa ei asiassa informoitu? Jos informoitiin niin miksi hallituksen puheenjohtaja ei kutsunut hallitusta ylimääräiseen istuntoon?

Johtopäätös: Asia halutaan siivota pois ilman julkista tai poliittista vastuuta.

Tämä on hallinnollisesti taitava mutta demokraattisesti kyseenalainen tapa ohittaa toimivallan ylityksen käsittely:

• Ei tehdä päätöstä → ei synny mahdollisuutta tehdä muistutusta, oikaisupyyntöä tai valitusta.

• Käsitellään vain tiedoksi annettavana esittelyasiana → ei synny vastuuta kenellekään.

• Arvio tehdään viranhaltijavetoisesti → ei riippumatonta valvontaa.

Kaupungin virkamiehen ei pidä tulkita itse omia toimivaltuuksiaan silloin, kun kyseessä on poliittisesti merkittävä asia. Viranhaltijan kuuluu palvella kaupunkia, ei edustaa sitä omin päin. Viranhaltijan ei pidä edustaa poliittista kantaa tai puhua kaupungin nimissä ilman valtuutusta. Eikä hänen kuulu olla niin läsnä luottamushenkilöprosessissa, että hänestä muodostuu osa poliittista harkintaa.

Viranhaltijan rooli on valmistella, perustella ja toteuttaa päätökset, ei ennakoida tai ohittaa ne.

On vaarallinen suunta, jos viranhaltijat alkavat asettua poliittisen kentän tilalle – ikään kuin edustuksellisen demokratian ohi, kaupungin johdoksi ilman vaaleja. Tämä ei ole hallintotekninen yksityiskohta, vaan vakava kysymys vallan ja vastuun jakautumisesta.

Asia ei ole henkilökohtainen. Mutta se on periaatteellinen.

Minä en aio hyväksyä tilannetta, jossa demokraattisesti valittujen päättäjien toimivalta kaventuu hiljaisesti, kokous kerrallaan. Siksi vaadin, että Raahen kaupunginhallitus käsittelee lausuntoasian myös muodollisena päätöksenä, kuten hallintosääntö ja hyvä hallinto velvoittavat.