Valtion piilohenkilöstö – tilastojen kaunistelua ja verovarojen upottamista

Suomen valtio kehuu vähentäneensä viranhaltijoiden määrää. Tilastot kertovat samaa: valtionhallinnon työntekijöitä on nyt selvästi vähemmän kuin ennen. Mutta mitä jää kertomatta?

Samaan aikaan kun viralliset henkilöstölukemat kaunistuvat, suuri määrä virkamiehiä on siirretty valtion omistamiin yhtiöihin. Työ ei ole kadonnut minnekään, vain työnantajan nimi on muuttunut. Tilastoissa nämä ihmiset eivät ole enää "valtion työntekijöitä", vaikka heidän palkkansa ja toimintansa rahoitetaan yhä verovaroin — suoraan tai kiertoteitse.

Näin syntyy piilohenkilöstö: työvoimaa, joka on siirretty budjetin ulkopuolelle, mutta joka tekee samoja tehtäviä kuin ennen, usein samoissa toimipisteissä ja jopa samoilla työvälineillä.

Perusteluksi tälle annetaan “markkinaehtoisuus” ja “tehostaminen”. Käytännössä kyse on kuitenkin usein siitä, että:

• Työsuhteen ehdot heikkenevät – henkilöstö siirtyy pois virkasuhteesta ja kollektiivisista eduista.

• Kilpailua vääristetään – valtion tuella ylläpidetty yhtiö kilpailee yksityisten toimijoiden kanssa.

• Kustannukset eivät oikeasti pienene – ne vain siirretään eri sarakkeeseen, pois budjetin näkyvältä riviltä.

Esimerkkejä ilmiöstä:

• Posti: Entinen Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin “markkinaehtoiseksi”. Nyt valtio tilaa ja subventoi kannattamattomia jakeluja, jotta toiminta ylipäätään jatkuu syrjäseuduilla.

• VR: Rautatieyhtiö on valtion monopoli monilla reiteillä, ja sen kannattavuutta paikataan suorin tukirahoin ja ostoliikennesopimuksin.

• Destia: Valtion Tielaitos yhtiöitettiin “kilpailun avaamiseksi”. Silti suuri osa sen työstä tulee valtion omilta tilaajilta.

• Patria: Puolustusteollisuuden yhtiö, joka on strateginen mutta täysin riippuvainen valtion tilauksista ja rahoituksesta.

Monet näistä yhtiöistä pysyvät pystyssä vain siksi, että valtio ostaa niiltä palveluita yli markkinahinnan, tekee pääomasijoituksia tai antaa muita suoria tukia. Toisin sanoen — jos nämä yritykset eläisivät täysin omilla tuloillaan, moni niistä kaatuisi.

Tämä ei ole terve tapa pyörittää yhteiskuntaa. Yritys, joka ei pärjää ilman jatkuvaa verotukea, ei ole markkinaehtoinen yritys. Se on käytännössä virasto, joka on puettu osakeyhtiön muotoon, jotta luvut näyttävät eduskunnan pöydällä paremmilta.

On rehellisempää sanoa asiat niin kuin ne ovat:
Jos halutaan ylläpitää tiettyjä toimintoja yhteiskunnan varoilla, ne tulee budjetoida avoimesti. Piilottelu ja tilastokikkailu eivät pelasta valtiontaloutta — ne ainoastaan hämärtävät todellista kuvaa kulurakenteesta.