Jarin juttuja. Tarinoita meiltä ja muualta

Pyhäjoen datakeskus – energiankulutuksen jättiläinen vai paikallinen mahdollisuus?

Pyhäjoen Keskikylälle suunniteltu Hyperconin datakeskus on herättänyt paljon kiinnostusta. Miljoonainvestointi, uusiutuvaa energiaa, aurinkopuisto ja hukkalämpö – kaikki kuulostaa hyvältä. Mutta kun puretaan asia energianäkökulmasta ja katsotaan numeroita, mielikuva muuttuu huomattavasti monisyisemmäksi.

Sähkö – peruskuormaa ympäri vuoden

Datakeskukset eivät ole kuten tavalliset tehtaat, jotka voivat hiljentyä lomien ajaksi tai vähentää tuotantoa heikkoina aikoina. Ne kuluttavat sähköä 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa. Kuorma pysyy lähes muuttumattomana vuoden ympäri.

Jos Pyhäjoelle rakennetaan edes keskikokoinen datakeskus, puhutaan helposti 60 megawatin jatkuvasta tehonkulutuksesta:

Vuodessa se on noin 0,526 TWh – 0,6 % koko Suomen sähkönkulutuksesta.
Vastaa noin 29 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Jos kapasiteettia kasvatetaan kaavoituksen mahdollistamaan mittaluokkaan (200–300 MW), puhutaan jo 2–3 % koko Suomen kulutuksesta.

Tämä kulutus on läsnä myös talvella, jolloin Suomen sähköjärjestelmä on kovilla. Jos tilanne on jo esimerkiksi –600 MW nettotuonnilla, 60–120 MW datakeskuksesta kasvattaa suoraan vajetta. Tämä vaje katetaan jollain – usein fossiilisella tuotannolla tai tuontisähköllä.

Uusiutuva energia ja todellisuus

Hankkeessa puhutaan uusiutuvan energian käytöstä. Se kuulostaa hyvältä, mutta aurinko ja tuuli eivät pysty yksin kattamaan tällaista tasaista kuormaa. Pohjois-Suomen talvi on pitkä: aurinko on matalalla tai piilossa kuukausia, ja tyyni pakkasjakso voi pysäyttää tuulivoimalat kokonaan.

Esimerkkejä tuotantotehokkuudesta:

Tuulivoima: Vuosikäyttöaste Suomessa on 30–40 %. Tyyninä pakkasjaksoina koko maan 8500 MW kapasiteetista voi tulla verkkoon vain 30–50 MW – vähemmän kuin yksi keskikokoinen datakeskus kuluttaa.
Aurinkovoima: Vuosikäyttöaste on 10–12 %. Marras–helmikuussa tuotanto on lähes nolla, ja kesälläkin se pysähtyy täysin öisin.

Datakeskuksen kuorma on peruskuormaa – se ei odota tuulen nousemista tai auringon paistetta. Jos uusiutuva ei riitä, loppu sähkö on tuotettava muilla keinoilla: vesivoimalla, ydinvoimalla, CHP:llä tai fossiilisilla.

Hukkalämpö – teoriassa paljon, käytännössä vähän

Datakeskuksen ottama sähkö muuttuu lähes kokonaan lämmöksi. 60 MW keskus tuottaa jatkuvasti valtavan määrän matalalämpöistä lämpöä – teoriassa riittävästi lämmittämään pienen kaupungin.

Pyhäjoella on kuitenkin ongelma: kaukolämpöverkko on pieni. Se on noin 4 kilometriä pitkä ja lämmittää lähinnä kunnan ja seurakunnan rakennuksia kuntakeskuksessa. Datakeskuksen kaava-alue Keskikylässä sijaitsee noin 15 km päässä tästä verkosta. Pitkän matkan lämmönsiirto matalalämpöisenä on kallista ja tehotonta ilman isoja investointeja ja uusia lämmönkäyttäjiä.

Omistajuus ja rahavirrat

Hyperconin omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoittajille: Dubain Damac Groupin tytäryhtiölle Edgnex ja Caymansaarille rekisteröidylle kiinalaiselle GDS Holdings Ltd -yhtiölle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa tuotosta valuu ulkomaille. Paikallisesti jää kiinteistövero ja muutamien kymmenien työntekijöiden tuloverot. Sähkön käytön vaikutukset sen sijaan näkyvät koko alueella – myös naapurikunnissa, kuten Raahessa.

Kysymys tulevaisuudesta

Pyhäjoen datakeskushanke ei ole yksittäistapaus. Vastaavia suunnitelmia on ympäri Suomea: Hamina, Oulu, Espoo, Ylivieska. Jokainen niistä lisää tasaista peruskuormaa, joka pitää pystyä kattamaan vuoden jokaisena hetkenä.

Kysymys kuuluu: rakennammeko aidosti paikallista hyvinvointia, vai globaalia serverifarmien verkkoa, jonka hyödyt valuvat muualle ja kulut jäävät meille?

Teknologia ja kehitys ovat väistämättömiä, mutta niitä kannattaa ohjata viisaasti. Kun puhutaan näin suurista energiavirroista, on perusteltua kysyä:

Miten varmistamme, että sähkö riittää kaikille, myös huippukulutuksen aikaan?
Miten hukkalämpö todella hyödynnetään?
Kuinka suuri osa tuotosta jää oikeasti Suomeen?

Näihin kysymyksiin tarvitaan vastaukset ennen kuin lapio iskee maahan. Hype on helppo rakentaa – todelliset hyödyt ja haitat pitää pystyä osoittamaan numeroilla.