Talous 1 – Suomen vetyvisio ja mahdottomat luvut

Suomessa on päätetty, että tulevaisuutemme rakennetaan vetytalouden varaan. Puhutaan miljardiluokan bisneksestä, joka tuo työpaikkoja ja tuloja. Mutta jos kaivaa pintaa syvemmälle ja ottaa laskimen käteen, huomaa nopeasti, että kyseessä on suunnitelma, joka ei kestä päivänvaloa.

Ensimmäinen ongelma on yksinkertainen: sähkö. Vedyn valmistaminen sähköstä elektrolyysillä kuluttaa valtavasti energiaa. Keskimäärin noin 50 kWh jokaiselta vetykilolta. Kun hallituksen strategia sanoo, että vuoteen 2035 mennessä pitäisi tuottaa kolme miljoonaa tonnia vetyä, se tarkoittaa, että sähköä tarvitaan 150 terawattituntia vuodessa lisää.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Suomen koko sähkönkulutus on tällä hetkellä noin 85 TWh vuodessa.

• Vetyhanke yksin vaatisi lähes kaksinkertaisen määrän uutta sähköä nykyiseen nähden.

• Ja kaiken pitäisi olla “puhdasta sähköä”, eli käytännössä tuulta, aurinkoa tai uutta ydinvoimaa.

Kun vertaillaan vaihtoehtoja, kuva muuttuu entistä hurjemmaksi. OL3-ydinvoimala tuottaa noin 12 TWh vuodessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin siis 12 uutta OL3:sta. Jokainen tietää, että se on täysin epärealistista kymmenessä vuodessa.

Entä tuulivoima? 4,5 megawatin tuulimyllyjä tarvittaisiin noin 11 000 kappaletta. Tämä tarkoittaa kolmea uutta voimalaa joka ikinen päivä seuraavan kymmenen vuoden ajan. Ei Suomessa ole sellaista rakennuskapasiteettia, eikä maata voi vuorata myllyillä ilman, että luonto ja ihmiset joutuvat kestämättömään tilanteeseen.

Hinta?

• Ydinvoimavaihtoehto: noin 70 miljardia euroa.

• Tuulivoimavaihtoehto: noin 74 miljardia euroa.

• Ja lisäksi vedyn valmistaminen itsessään maksaa noin 21 miljardia euroa vuodessa.

Kustannukset ovat tähtitieteellisiä. Ja kun otetaan huomioon, että tuulivoimalat on uusittava 20–25 vuoden välein, mutta ydinvoimala kestää jopa 70 vuotta, asetelma näyttää entistä huonommalta.

Tätä kokonaisuutta kutsutaan Suomessa “investoinniksi”, mutta käytännössä kyse on siitä, että veronmaksajat maksavat laskun. Saamme kuulla, kuinka paljon rahaa Suomeen “virtaa”, mutta unohdetaan, että se raha lähtee ensin meidän taskuistamme tukina, veroina ja sähkölaskuina. Tämä on negatiivinen investointi, joka hyödyttää eniten kansainvälisiä sijoittajia ja konsultteja.

Lähteet: TEM 2023; IEA 2021; Fingrid; Motiva; TVO; Reuters 6.8.2025; Clean Energy Wire 8/2025; Affärsvärlden 6.8.2025 & 2025; BDEW 8/2025; Realtid.se 2025; Talouselämä; Jyrki Seppäsen laskelmat.