Kun ennuste petti — ja kiinteistöveroa korotettiin varmuuden vuoksi?

Raahessa kiinteistöveroa korotettiin vuodelle 2026. Perustelu oli selkeä: talouteen ennustettiin alijäämää ja tulevaisuus näytti epävarmalta. Päätös tehtiin sen tiedon varassa, joka silloin oli käytettävissä.

Nyt tilinpäätös kertoo toisenlaisen tarinan.

Vuoden 2025 tulos oli 5,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vielä merkittävämpää on se, että tulos oli peräti 9,3 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Tämä ei ole pieni heitto. Se on poikkeama, joka vaikuttaa suoraan päätöksentekoon ja kuntalaisten maksamiin veroihin.

Kun talousarviota laadittiin, arvioitiin, että vuosikate olisi noin 3,9 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli lopulta 13,2 miljoonaa euroa. Erotus on sama 9,3 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ennuste oli merkittävästi pielessä.

Mutta miksi?

Kun talousarviota ja tilinpäätöstä verrattiin rivi riviltä, syyt löytyivät kyllä. Ne eivät olleet mystisiä, vaan hyvin konkreettisia.

Yksi merkittävä tekijä liittyi liikuntahalliin. Hanketta varten oli aikanaan tehty 2,5 miljoonan euron investointivaraus. Kun hanke valmistui, tämä varaus purettiin kirjanpidossa tuloksi. Se paransi tilikauden tulosta yhdellä kertaa.

Toinen merkittävä tekijä liittyi rahoitukseen. Korkomenot jäivät ennakoitua pienemmiksi ja sijoitustuotot toteutuivat arvioitua suurempina. Tämä paransi tulosta noin 1,6 miljoonalla eurolla.

Lisäksi poistoja kirjattiin hieman vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin, mikä vaikutti tulokseen vielä noin 0,2 miljoonan euron verran.

Kun nämä tekijät lasketaan yhteen muiden toteutumaerojen kanssa, syntyi lopulta se noin yhdeksän miljoonan euron poikkeama.

Tärkeä havainto on tämä:

verotulot eivät olleet syy ylijäämään.

Tilinpäätös osoittaa, että verotulot toteutuivat jopa hieman ennakoitua pienempinä ja erityisesti yhteisöverot jäivät alle odotusten.

Tulos parani siis muista syistä kuin verotulojen kasvusta.

Tämä on olennainen tieto, kun arvioidaan kiinteistöveron korotusta.

Oliko veronkorotus perusteltu?

Vastaus on rehellisesti kaksijakoinen.

Sillä tiedolla, joka päätöksentekohetkellä oli käytettävissä, veronkorotus voitiin perustella varovaisella taloudenpidolla. Kunnassa ei voi rakentaa taloutta toiveiden varaan.

Mutta jälkikäteen tiedämme myös tämän:

tulos parani suurelta osin tekijöistä, joita ei voitu ennustaa tarkasti — kirjanpidollisista eristä, rahoituskustannusten muutoksista ja hankkeiden ajoituksesta.

Ja tästä seuraa toinen tärkeä kysymys.

Kuinka varovainen ennusteen pitää olla ennen kuin siitä tulee liian varovainen?

Kunnassa talousarvio ei ole pelkkä tekninen asiakirja. Se on päätöksenteon perusta. Sen varaan rakennetaan veroprosentit, investoinnit ja palvelut.

Jos ennuste on liian synkkä, seurauksena voi olla tarpeettomia veronkorotuksia.
Jos ennuste on liian optimistinen, seurauksena voi olla alijäämä.

Siksi ennusteiden pitää olla realistisia — ei pahimman mahdollisen skenaarion varaan rakennettuja.

Raahen tapauksessa talous ei romahtanut.
Se vahvistui.

Velka pieneni.
Tase vahvistui.
Ja ylijäämä kasvoi.

Se on hyvä uutinen.

Mutta samalla se on myös muistutus siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää, mistä luvut tulevat ja mitä ne tarkoittavat.

Kuntalaisilla on oikeus tietää se.

Ja päätöksentekijöillä on velvollisuus kertoa se suoraan.