Silloin, kun valmistelu on hyvää, sitä pitää kehua!
Olen viime aikoina arvostellut useammankin kerran kunnalliseen päätöksentekoon tuotavan aineiston laatua. Olen kysynyt laskelmien, vaihtoehtojen, vaikutusarvioiden ja joskus aivan perustietojenkin perään.
Siksi on reilua tehdä myös toisinpäin.
Kun viranhaltijavalmistelu on hyvää, siitä pitää antaa tunnustus.
Raahen kaupunginhallituksen käsittelyyn tuleva lausunto Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta on mielestäni juuri tällainen tapaus.
Kaupunki ottaa siinä hyvin selkeän kannan Raahen sairaalan tulevaisuuteen. Lähtökohtana tulee olla nykyisen sairaalakiinteistön käyttäminen niin kauan kuin se on turvallista ja tarkoituksenmukaista.
Perustelu on yksinkertainen mutta vahva.
Raahen sairaala on kaupungin näkemyksen mukaan käyttökelpoinen, kattavasti saneerattu, sijainniltaan toimiva ja nykyiseen tarkoitukseensa soveltuva. Silloin olemassa olevan rakennuksen jäljellä oleva käyttöikä kannattaa hyödyntää.
Erityisen hyvin lausunnossa on mielestäni kiteytetty yksi julkisen talouden perusasia: taloudellista liikkumavaraa pitäisi voida käyttää palveluihin seinien sijasta.
Juuri näin.
Jos meillä on jo olemassa toimivat tilat, uuden rakentamisen lähtökohtana ei pitäisi olla se, että uusi on aina vanhaa parempi. Ensin pitää osoittaa, miksi nykyinen ei enää kelpaa, kuinka kauan sitä voidaan käyttää ja mitä eri vaihtoehdot todella maksavat.
Siksi pidän hyvänä myös sitä, ettei kaupungin lausunnossa lyödä ovea kiinni tulevaisuuden uudelta sote-yksiköltä.
Sen sijaan vaaditaan järkevää marssijärjestystä.
Tehdään ajantasainen tila- ja kuntoselvitys. Selvitetään rakennuksen todellinen jäljellä oleva käyttöikä. Arvioidaan palvelutarve. Vasta sen jälkeen arvioidaan, milloin uuden yksikön rakentaminen on tarpeellista ja taloudellisesti perusteltua.
Näinhän julkista omaisuutta pitäisi hoitaa.
Sama järki näkyy kaupungin kannassa kipupoliklinikan ja kirurgisen toiminnan suhteen. Jos Raahessa on hyväkuntoiset leikkaustoimintaan soveltuvat tilat ja toimintaa voidaan järjestää pääosin oman henkilöstön voimin kustannustehokkaasti, toiminnan siirtämiselle pitää löytyä muutakin perustetta kuin suurempaan yksikköön keskittäminen.
Päätöksenteossa pitäisi aina kysyä: mitä tällä saavutetaan, mitä menetetään ja mitä kokonaisuus maksaa?
Tässä lausunnossa pidän erityisesti siitä, ettei kaupunki vain sano ei.
Se kertoo, mitä pitäisi tehdä sen sijaan ja millaiseen tietoon tulevien ratkaisujen pitäisi perustua.
Se on hyvää valmistelua.
Olen joskus ollut hyvinkin kriittinen Raahen kaupungin viranhaltijavalmistelua kohtaan. Aion olla jatkossakin silloin, kun siihen on aihetta.
Mutta juuri siksi haluan sanoa tämänkin ääneen:
Nyt on tehty hyvää työtä.
Kun päätöksentekijälle tuodaan selkeä näkemys, sen perustelut ja vielä kerrotaan, millä tiedolla tulevat ratkaisut pitäisi tehdä, ollaan paljon lähempänä sitä päätöksentekokulttuuria, jota itse olen peräänkuuluttanut.
Kritiikkiä pitää antaa silloin, kun se on ansaittua.
Niin pitää antaa kiitostakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti