perjantai 31. lokakuuta 2025

 Postaus numero 100! Olisiko tämä juhlan paikka? 

Raahen Seutu innoitti taas kirjoittamaan ja kun on inhorealisti niin, kaikki ei aina tunnu lukijastakaan hyvälle. 

Inhorealisti ja kasvuyritysten todellisuus

Onnittelut Wiimaxille vuoden 2025 kasvuyrityksen tittelistä. Se on komea saavutus paperilla, mutta inhorealistina haluan kysyä: mistä tämä kasvu oikeasti syntyy?

Vastaus on yksinkertainen – ja samalla epämiellyttävä: veroeuroista.

Julkinen raha on kuljetusalan elinehto

Suomessa yksikään linja-autoyritys ei selviä ilman vahvaa julkista tukea. Koulukuljetukset, hyvinvointialueiden potilaskuljetukset, palveluliikenne ja monet työmatkaliikenteet rahoitetaan verovaroin.
Kun kunta tai hyvinvointialue lisää ostopalvelujaan, kilpailuttaa reittejä uudelleen tai nostaa sopimusten hintoja, liikevaihto kasvaa automaattisesti – ilman että markkina sinällään kasvaisi.

Liikevaihdon kasvu on siis seurausta julkisen sektorin menojen kasvusta, ei yksityisen kysynnän lisääntymisestä. Tämä ei vähennä yrityksen ansioita operatiivisessa mielessä, mutta tekee kasvusta toisenlaista kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää.

Kasvua vai verovirrasta elämistä?

Kun yritys saa palkinnon kasvustaan, oletetaan helposti, että taustalla on rohkeutta, investointeja ja uutta liiketoimintaa. Todellisuudessa monessa tapauksessa kasvu syntyy siitä, että yhteiskunta ostaa palveluja yhä enemmän yksityisiltä toimijoilta – ei siitä, että yritys olisi vallannut uusia markkinoita.

Näin ollen kasvu ei ole merkki markkinatalouden dynamiikasta, vaan julkisen talouden laajenemisesta. Kysymys ei ole siitä, kuka pärjää kilpailussa, vaan siitä, kuka on juuri sillä hetkellä julkisen hankintaketjun oikeassa päässä.

Tarvitaanko juhlapuheita vai rehellisyyttä?

Kasvuyrityspalkinnot ovat symbolisesti tärkeitä. Ne nostavat esille toimijoita, jotka työllistävät ja pitävät pyörät pyörimässä. Mutta yhtä tärkeää olisi puhua avoimesti siitä, mitä kasvu tänä päivänä tarkoittaa.

Jos yrityksen liikevaihto kasvaa, koska verorahoja siirtyy kunnasta tai hyvinvointialueelta sen tilille, kyse ei ole yrittäjäriskin palkitsemisesta vaan julkisen talouden painopisteen muutoksesta.
Ja juuri tämän tunnistaminen olisi ensimmäinen askel terveempään talouskeskusteluun.


On helppo iloita kasvusta, kun luvut näyttävät hyvältä.
Mutta inhorealistina muistutan, että kaikki kasvu ei ole samanarvoista.
Yksi kasvaa viennistä, toinen subventiosta.
Toinen työllistää omalla riskillä, toinen verorahoilla.

On tärkeää, että kuljetuspalveluja on – mutta yhtä tärkeää on tietää, kuka ne lopulta maksaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pitkäkari ei ole ohi .                                           Kuva Raahen kaupunki raahe.fi Pitkäkarin osayleiskaava on hyväksytty kaup...