Vertailulaskelma neljän eri jätehuoltomallin välillä. Luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat arvioihin tyypillisistä kustannus- ja tulorakenteista Raahen kokoisessa kaupungissa (n. 23 000 asukasta).

 

Jätehuollon vaihtoehtoiset mallit (€/vuosi)

Kustannus / Tuloerä	1. Konserniyhtiö (oma yhtiö)	2. Täysjäsenyys Vestia/Kiertokaari	3. Nykytila (hajautettu)	4. Ulkoistettu palvelumalli
Käyttökustannukset (ml. kalusto, työvoima)	1 300 000 €	1 100 000 €	1 200 000 €	1 000 000 €
Investoinnit (alussa, jaksotettuna/vuosi)	300 000 €	0 €	50 000 €	0 €
Hallinnon kustannukset	100 000 €	30 000 €	50 000 €	20 000 €
Tuloutus kaupungille	-400 000 € (tulo)	0 €	0 €	0 €
Kokonaisnettokustannus/vuosi	1 300 000 €	1 130 000 €	1 300 000 €	1 020 000 €

---

Huomioita ja tulkintaa:

• Konserniyhtiömallissa alkuvaiheen investoinnit ja hallinto nostavat vuosikustannuksia, mutta omalle yhtiölle kertynyt voitto voidaan tulouttaa kaupungille. Näin ollen nettokustannus jää kilpailukykyiseksi, ja pitkällä aikavälillä malli voi olla jopa edullisin.
• Vestia/Kiertokaari-jäsenyydessä kulut ovat vakaat mutta kaupunki ei saa lainkaan tuottoja. Ohjausvalta on rajallinen ja päätöksenteko hajautuu.
• Nykytilassa ei ole tuloutusmahdollisuutta eikä kunnollista kehityspolkua – ollaan jatkuvassa välimuodossa.
• Ulkoistetussa mallissa suorat kustannukset voivat olla alhaisemmat, mutta pitkän aikavälin ohjattavuus, joustavuus ja strateginen hyöty jäävät puuttumaan.

---

Yhteenveto

 Konserniyhtiö vaatii alkuun panostuksia, mutta tarjoaa ainoana mallina tuloutuspotentiaalin kaupungille sekä täyden ohjausvallan.
 Ulkoistettu malli voi houkutella näennäisellä edullisuudella, mutta strateginen riippuvuus ja ohjauksen puute tekevät siitä riskin kaupungin kannalta.

 

Vertailuanalyysi: Raahen jätehuollon vaihtoehdot

 

1.     Konserniyhtiömalli (Raahe 100 % omistaja) 

Hyödyt:

• Omistajaohjaus ja itsenäinen päätöksenteko
• Mahdollisuus tulouttaa ylijäämä kaupungille kuten Raahen Energia Oy ja Vesi Oy
• Joustava palvelukehitys ja reagointi paikallisiin tarpeisiin
• Strateginen ketteryys (investoinnit, pilotit, digitalisaatio)
• Mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa (yritykset, naapurikunnat)
• Rahoitus ja tuki kehityshankkeisiin (ELY, EU)
• Paikallisen päätäntävallan säilyminen ja omistajaohjauksen mahdollistaminen
• Kustannusvaikutusten hallinta kotitalouksille ja yrityksille
• Kilpailutusmahdollisuus jätteenkuljetuspalveluissa yksityistalouksille ja yrityksille
• Nykyisen jäteaseman ja muun infran tehokas hyödyntäminen
• Mahdollisuus rakentaa biokaasulaitos kaukolämmön tuotantoon
• Sopimukset paikallisten jätekeräysyrittäjien kanssa, jotka tarjoavat palveluita suoraan asiakkaille 

Haitat:

• Alkuinvestoinnit (kalusto, IT-järjestelmät, henkilöstö)
• Liiketoimintariskit (asiakaspohjan riittävyys, kilpailuneutraliteetti)
• Hallinnollinen työmäärä (yhtiöjärjestys, hallitus, raportointi)

 

2.     Jäsenyys Kiertokaari/Vestia -yhteisyrityksessä (täysjäsenyys) 

Hyödyt:

• Valmiit rakenteet, järjestelmät ja osaaminen käytettävissä
• Skaalaedut koko maakunnan jätevirroista
• Vähemmän hallinnollista vastuuta Raahen päässä

Haitat:
• Vähäinen paikallinen ohjausvalta – päätökset tehdään monikuntayhteisössä
• Hitaampi palvelukehitys ja jäykkä päätöksenteko
• Paikalliset erityistarpeet voivat jäädä marginaaliin
• Tuloutukset suuntautuvat keskitetysti koko jäsenistölle, ei suoraan Raaheen
• Taloudellinen kontrolli katoaa, Raahen rooli on lähinnä laskunmaksaja
• Vaikka yrityksille markkinoidaan alhaisempia kustannuksia, perusmaksut ja erillismaksut (esim. puutarhajätteestä) eivät sisälly tähän eikä niitä voi Raahen osalta vaikuttaa
• Paikalliset kustannusvaikutukset voivat olla vaikeasti hallittavissa

3.     Nykytila (yhdistelmämalli: osin Kiertokaaren palvelut + oma jäteasema) 

Hyödyt:

• Toimiva jäteasema ja paikallinen palvelu on tunnettu
• Joustava sopimusrakenne – valitaan palvelut tarpeen mukaan

Haitat:

• Strateginen epämääräisyys, ei selkeää pitkän tähtäimen kehityspolkua
• Ei merkittävää mahdollisuutta liiketoiminnan laajentamiseen
• Ei taloudellista tuloutusta kaupungille, kulut jäävät pelkästään budjettikustannuksiksi

 

4. Ulkoistettu malli (yksityinen palveluntarjoaja hoitaa kaiken) 

Hyödyt:

• Alhaiset alkuinvestoinnit kaupungille
• Mahdollinen kustannustehokkuus kilpailutuksen kautta

Haitat:

• Ei omistajaohjausta eikä läpinäkyvyyttä hinnoitteluun
• Voitto ohjautuu yksityiselle toimijalle, ei kaupungille
• Hidas reagointi muutoksiin ja mahdollinen sopimusriippuvuus
• Paikalliset tarpeet ja strategiset tavoitteet voivat jäädä sivuun
• Kilpailutuksen kalleus ja sopimuskaudet voivat sitoa kaupunkia pitkiksi ajoiksi 

Yhteenveto 

Konserniyhtiömalli tarjoaa eniten strategista liikkumavaraa ja mahdollisuuksia kaupungille sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Vaikka se vaatii alkuvaiheen investointeja ja järjestäytymistä, se luo vahvan pohjan pitkäjänteiselle, omavaraiselle ja kehittyvälle jätehuollolle. Kun otetaan huomioon jo olemassa oleva infra ja paikallinen osaaminen, Raahen mahdollisuudet rakentaa kannattava ja kunnallisesti omistettu jäteyhtiö ovat erittäin realistiset – aivan kuten Raahen Energia Oy ja Raahen Vesi Oy ovat jo osoittaneet.

Paikallinen omistajuus takaa myös palvelutason ja kehityksen, joka vastaa parhaiten raahenlaisten tarpeita ja kaupungin strategisia tavoitteita. Jätehuollon osalta ei ole enää mitään järkeä olla vain kuluttaja ja maksaja – nyt on aika ottaa ohjat omiin käsiin.

 

Raahen jätehuollon omavaraisuuden puolustuspuhe: Miksi oma yhtiö kannattaa?

 

Hyvä ajatus – ja vieläpä täysin realistinen. Jäte on globaalia bisnestä, eikä siinä haise vain ongelmat, vaan myös mahdollisuudet. Jos muovi voi muuttua rahaksi ja biojäte bisnekseksi, niin miksei Raahessakin?

Raahen Energia Oy ja Vesi Oy ovat oivia esimerkkejä siitä, miten kaupunki voi omistaa kriittisen infrastruktuurin, pyörittää sitä tehokkaasti ja tulouttaa voittoa omistajalleen – kaupungille ja veronmaksajille. Ei ole mitään estettä sille, etteikö jätehuollonkin puolella voitaisi rakentaa samanlaista, strategisesti ketterää ja taloudellisesti tuottavaa yhtiötä. Päinvastoin: markkina kasvaa, regulaatio lisää vastuita, ja teknologia tuo uusia mahdollisuuksia – kuten kiertotalousratkaisut, biokaasulaitos, digipalvelut, materiaalien hyödyntäminen ja älykkäät keräysjärjestelmät.

Miksi oma yhtiö kannattaa?

• Omistajaohjaus: Kaupunki päättää itse palvelutasosta, investoinneista ja hinnoittelusta. Ei tarvitse tanssia toisten yhtiöiden pillin mukaan.
• Taloudellinen hyöty: Tuloutus kaupungille, aivan kuten energiayhtiöissä. Raha pysyy kaupungissa.
• Paikallinen päätäntävalta: Päätösvalta säilyy Raahessa eikä ulkoistu alueyhtiöille.
• Kustannusvaikutukset: Kilpailukykyiset kustannukset kotitalouksille ja yrityksille.
• Kilpailutusmahdollisuudet: Mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkuljetuspalvelut sekä yksityistalouksille että yrityksille.
• Toiminnallinen ketteryys: Oma yhtiö voi kehittää palveluja nopeammin, reagoida paikallisiin tarpeisiin ja tehdä innovatiivisia kokeiluja ilman monikuntakonsensusta.
• Yhteiskunnallinen vastuu: Yhtiö toimii kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti – ilmasto, kiertotalous, työllisyys, paikallinen yhteistyö.
• Markkinapotentiaali: Palvelut voidaan laajentaa yrityksiin, naapurikuntiin ja uusiin jätefraktioihin. Jopa vienti-innovaatioita voidaan rakentaa.
• Infran hyödyntäminen: Nykyinen jäteasema ja muu infra voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön.
• Paikallisten yrittäjien kanssa sopimukset: Mahdollisuus tehdä sopimuksia paikallisten jätekeräysyrittäjien kanssa, jotka voivat tarjota palveluita suoraan asiakkaille.
• Biokaasulaitos: Mahdollisuus rakentaa biokaasulaitos, joka tuottaa lämpöä Raahen Energian kaukolämpöverkkoon.

Ajatellaanpa vaikka näin:

• Kuntaomisteinen yhtiö = oma ohjaus + liiketoiminnan joustavuus
• Konserniyhtiö = mahdollisuus investoida, kasvaa ja kilpailla
• Markkinat = naapurikunnat, yritysasiakkaat, purku- ja rakennusjätteet
• Tulos = tehokkuus + ympäristöhyödyt + tuloutus kaupungille

Ja mikä parasta – meillä on jo osa infrasta valmiina: jäteasema, lajittelupisteet ja paikallistuntemus. Ei tarvitse rakentaa nollasta, vaan vahvistaa olemassa olevaa.

Tässä mallissa raha ei valu ulos osinkojen muodossa yksityisille toimijoille, vaan pysyy kaupungin sisällä, vahvistaen taloutta ja palvelutasoa. Samalla Raahen kaupunki lähettää vahvan viestin:

Me emme ole vain käyttäjiä, me olemme toimijoita!

 

Raahen jätehuollon kehittäminen: Konserniyhtiömallin vertailu ja liiketoimintasuunnitelma

1. Johdanto
   Raahen kaupungin jätehuollon uudelleenorganisointi on ajankohtainen kysymys muuttuneen lainsäädännön, EU:n kierrätystavoitteiden ja paikallisten kehitysnäkymien vuoksi. Tässä asiakirjassa esitetään vaihtoehtojen vertailu sekä konkreettinen suunnitelma konserniyhtiömallista, joka tarjoaa Raahen kaupungille taloudellisesti kannattavan ja strategisesti hallitun tien jätehuollon tulevaisuuteen.

2. Vaihtoehtojen vertailu

Malli	Omistus ja ohjaus	Palvelutaso	Kustannushallinta	Taloudellinen hyöty	Kehityspotentiaali
Nykytila / Kiertokaaren ulkojäsenyys	Rajoitettu ohjaus, 2.6 % omistus	Vaihteleva, sopimuspohjainen	Rajoitettu, taksariippuvuus	Ei tuloutusta kaupungille	Rajoittunut
Täysjäsenyys Vestiaan	Yhteisomistus, lautakuntaedustus	Hyvä, alueellinen malli	Yhteiset investoinnit, skaalautuvuus	Ei tuloutusta kaupungille	Kohtalainen
Konserniyhtiö Raahessa	100 % Raahen omistus	Räätälöitävissä	Täysi oma kustannus- ja investointiohjaus	Voidaan tulouttaa kuten Raahen Energia Oy ja Vesi Oy	Korkea, myös laajentumismahdollisuus

Lisäksi konserniyhtiömallissa on:

• Mahdollisuus hyödyntää tuotot kaupungin hyväksi, kuten Raahen Energia Oy ja Raahen Vesi Oy.
• Paikallisen päätäntävallan säilyminen ja omistajaohjauksen mahdollistaminen
• Kustannusvaikutukset kotitalouksille ja yrityksille hallittavissa
• Mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkuljetuspalveluita yksityistalouksille ja yrityksille
• Nykyisen jäteaseman ja muun infran tehokas hyödyntäminen
• Mahdollisuus rakentaa biokaasulaitos, joka tuottaa lämpöä Raahen Energian kaukolämpöverkkoon
• Mahdollisuus sopimuksiin paikallisten jätekeräysyrittäjien kanssa, jotka voivat tarjota palveluita suoraan asiakkaille 

3. Liiketoimintasuunnitelma: Raahen jätehuollon konserniyhtiö

3.1 Tavoite

Perustaa Raahen kaupungin 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö, joka hoitaa jätehuollon operatiiviset tehtävät ja kehittyy kannattavaksi liiketoiminnaksi tulouttaen kaupungin kassaan voittoa kuten Raahen Energia Oy ja Vesi Oy. Samalla parannetaan omistajaohjausta ja alueellista vaikutusvaltaa. 

3.2 Palveluvalikoima

• Sekajäte ja polttokelpoinen jäte
• Bio- ja pakkausjäte (yhteistyö Kiertokaaren kanssa tai oma kapasiteetti)
• Jäteasema- ja lajittelupistepalvelut
• Yrityspalvelut ja rakennus-/purkujätteet
• Asiakasneuvonta, digitaaliset palvelut, raportointi 

3.3 Kalusto ja infra

• Alkuvaiheessa leasing ja alihankinta
• Pitkällä aikavälillä oma kalusto
• Hyödynnetään olemassa oleva jäteasema ja lajitteluinfra, joka on jo osittain valmiina
• Investoidaan siirtokuormausasemaan ja älykeräysjärjestelmiin vaiheittain
• Rakennetaan vaiheittain biokaasulaitos, jonka tuottama energia integroidaan Raahen Energian kaukolämpöverkkoon
• Kaluston osalta edetään kevyesti: kaupungilla on omaa ydinkalustoa välttämättömiin tehtäviin, mutta merkittävä osa jätteenkuljetuksesta ja -palveluista hankitaan paikallisilta jätehuoltoyrittäjiltä sopimuspohjaisesti. Tämä vähentää investointitarvetta, lisää joustavuutta ja tukee paikallista elinkeinoelämää. 

3.4 Asiakashallinta

• Oma digitaalinen alusta tilauksille, laskutukselle ja asiakaspalautteelle
• Integrointi kaupungin asiakasrekistereihin 

3.5 Talous ja rahoitus

• Alkuvaiheen rahoitus kaupungilta tai konsernin sisältä
• Tulot: asiakasmaksut, palvelumaksut, materiaalien myynti
• Mahdollisuus EU/ELY-hanketukiin
• Investointien vaiheistus (1–5 vuotta)
• Tavoitteena positiivinen liiketulos 3 vuoden kuluessa ja vuosittainen tuloutus kaupungille
• Kannattavuuteen vaikuttavat asiakasmäärä, logistiikan tehokkuus, materiaalien myyntihinta ja kilpailukykyiset palvelumallit
• Arvioitu liikevaihto 3. toimintavuonna: 2–3 M€, käyttökate 10–15 %, nettotulos 150 000–300 000 € 

3.6 Laajentuminen ja liiketoiminta

• Palveluiden tarjoaminen myös yrityksille ja naapurikunnille
• Jätteen jatkojalostus ja energiahyödyntäminen
• Kilpailutusosaamisen kehittäminen markkina-alueilla
• Tavoitteena kannattava ja laajeneva jätealan liiketoiminta 

3.7 Riskit ja hallinta 

Riski	Hallintakeino
Liian nopeat investoinnit	Vaiheistus ja talousseuranta
Kilpailuneutraliteetti	Erottelu markkina- ja kuntatoiminnoissa
Kumppanien reaktiot	Avoin viestintä ja yhteiskehittely
Lainsäädäntömuutokset	Asiantuntijaseuranta
Osaamisvaje	Rekrytointi, koulutus, kumppanit

4. Aikataulu (luonnos)

Aika	Toimenpide
Q3/2025	Poliittinen päätös ja yhtiön perustaminen
Q4/2025	Operatiivinen valmistelu, johdon nimeäminen
Q1/2026	Digitaaliset palvelut ja henkilöstörakenteen luonti
Q2/2026	Ensimmäiset palvelut ja asiakasviestintä
2027–2028	Laajentuminen ja uudet asiakassegmentit

 5. Johtopäätös

Raahen oma jätehuoltoyhtiö mahdollistaisi kunnallisen jätehuollon uudistamisen ilman, että ohjausvalta siirtyy alueyhtiöille. Samalla avautuu mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa, kehittää palvelua ja varmistaa, että jätehuolto on tulevaisuudessa paitsi vastuullista, myös tuottavaa.
Raahessa ei ole estettä sille, että jätekin voisi muuttua kullaksi. Kaupungilla on jo nyt kaikki ainekset kasassa: infra, osaaminen ja tarve. Tarvitaan vain poliittinen päätös ja rohkeus toteuttaa se.

 Muutettu päätösesitys, joka ei kelvannut Raahen kaupunginhallitukselle. Saas nähdä mihin suuntaan Raahelaisten jätteet lähtevät liikkumaan? Toki valtuustossa asiasta varmasti vielä keskustellaan! Periksi ei anneta!

Raahen kaupunginhallitus 19.5.2025

Muutettu päätösesitys

Asia: §5 Raahen kaupungin jätehuollon järjestäminen / jäsenyys Vestia Oy:ssä

Ehdotus: Asian palauttaminen rakennetun ympäristön lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää:

1. Palauttaa asian rakennetun ympäristön lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi.

2. Edellyttää, että lautakunta tuo valmisteluun vertailtavaksi kaupungin oman konserniyhtiövaihtoehdon, joka arvioidaan suhteessa Vestia Oy:n jäsenyyteen.

3. Varmistaa, että valmistelussa otetaan huomioon:

o "Raahen Energia Oy ja Vesi Oy ovat esimerkkejä siitä, miten kaupunki voi omistaa ja hallinnoida kriittistä infrastruktuuria tehokkaasti, samalla hyödyntäen toiminnan tuotot kaupungin hyväksi

o Paikallisen päätäntävallan säilyminen ja omistajaohjauksen mahdollistaminen

o Kustannusvaikutukset kotitalouksille ja yrityksille

o Mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkuljetuspalveluita yksityistalouksille ja yrityksille

o Nykyisen jäteaseman ja muun infran hyödyntäminen

o Mahdollisuus rakentaa biokaasulaitos, joka tuottaa lämpöä Raahen Energian kaukolämpöverkkoon

o Mahdollisuus sopimuksiin paikallisten jätekeräysyrittäjien kanssa, jotka voivat tarjota palveluita suoraan asiakkaille

Perustelut:

• Esitetystä Vestia-jäsenyydestä puuttuu vaihtoehtoinen omavarainen ratkaisu.

• Vestia-malli muodostaa alueellisen monopolin, jossa asiakas on maksaja ilman todellista vaikuttamismahdollisuutta.

• Raahessa on jo valmiiksi jäteasema ja lajitteluinfra, joiden päälle voidaan rakentaa kannattavaa liiketoimintaa.

• Paikallisen konserniyhtiön kautta voidaan säilyttää päätösvalta, hyödyntää paikallista osaamista ja ohjata toiminnan taloudelliset hyödyt kaupungin hyväksi.

• Biokaasulaitos voi osana kokonaisuutta parantaa energiaomavaraisuutta ja tukea ilmastotavoitteita.

• Joustava toimintamalli mahdollistaa sopimukset paikallisten yrittäjien kanssa sekä alueellisen laajentumisen.

• Hankintalain muutos tukee vahvasti oman kunnallisen yhtiön perustamista. Se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa jätehuolto ilman kilpailutusta, säilyttää ohjausvalta kaupungilla ja hyödyntää paikallista resurssia nopeasti ja tehokkaasti.

Yhteenveto:

Jätehuollon ratkaisuilla on pitkäaikaisia vaikutuksia kaupungin talouteen, ympäristöön ja asukkaiden palveluihin. Päätöksenteossa tulee tarkastella kaikkia vaihtoehtoja huolellisesti ja avoimesti. Kaupungin oman konserniyhtiön perustaminen voi tuoda merkittävää lisäarvoa, joka puuttuu nykyisestä esityksestä. Siksi asian palauttaminen uuteen valmisteluun on sekä perusteltua että vastuullista hallintoa.

 

Jakso 19 – “Kestävyysvaje ja kielellinen ylijäämä”

Päivä. Eduskuntatalon portailla seisoo Krista Kiuru. Hänen yllään on kaulahuivi, joka näyttää olevan koodattu palaveripöytäkirjoista. Hänellä on mukanaan kansio, jonka kansi ei koskaan avaudu – mutta silti kaikki tietävät sen olevan täynnä merkitystä.

Kertoja:

“Joillekin politiikka on päätöksentekoa. Kristalle se on kielellinen tilataideteos, joka ei tarvitse ymmärtämistä – ainoastaan kokemista.”

---

Leikkaus: Krista antaa lausunnon medialle

TOIMITTAJA:

– Onko totta, että hallinto ei enää pysty reagoimaan nykyisiin tapahtumiin?

Krista hengittää syvään. Pidättää hiljaisuutta kuin se olisi neuvottelutaktiikka.
Sitten hän puhuu.

KIURU (vakavasti, mutta runollisesti):

– Kysymys ei ole niinkään reaktiivisuudesta kuin ilmiölähtöisestä kontekstualisaatiosta, jossa vasta toimintaympäristön moniulotteisuus määrittää sen, mitä kyetään kohtaamaan ei vain konkreettisella vaan myös symbolisella tasolla.

Toimittaja jäätyy. Taustalla kuuluu, kuinka joku saa aivoverenvuodon yrittäessään twiitata lausunnon.

---

Leikkaus: Sipilä 3000 analysoi Kristan puhetta

Sipilä 3000 yrittää syöttää Kristan lausuntoa algoritmiin. Kone savuaa.

SIPILÄ 3000:

– Teksti ylittää sallittujen muuttujien määrän. Tämä ei ole puhe. Tämä on... kielellinen uhka.

---

Krista työpaikallaan – Tuntemattoman Suomen telttaan ilmestyy kyltti:

"Tämä on virallinen työtila. Tässä tehdään epävirallisia päätöksiä virallisella intuitiolla."

Sisällä Krista käy Teams-palaveria yksin. Hän puhuu, ei kenellekään.

KIURU:

– ...ja kuten olemme aiemmin monialaisesti todenneet, kyse ei ole yksittäisten päätösten summasta vaan järjestelmällisestä järjestelmällisyyden purkamisesta hallitun epäjärjestyksen nimissä, joka ei ole kaaos vaan potentiaalin alku.

Hän nyökkää itselleen. Palaveri päättyy. Hän kirjoittaa muistion, jonka otsikko on:

"Muistio ei sisällä sisältöä – mutta sisältää muistettavaa."

---

Leikkaus: Ihmismuuntaja 3000 lähestyy Kristan telttaa

Hän pysähtyy, kuuntelee Kristan monologia. Jokin piiri ylikuormittuu.

SIPILÄ 3000 (yrittää ymmärtää):

– Tämä ei ole dataa. Tämä on… meta-tekstiä.

Kone kaatuu. Kirjaimellisesti.

Krista kääntyy kohti koneen raatoa ja toteaa:

KIURU (hymyn ja haikeuden välimaastossa):

– Lopulta, edes algoritmi ei kestä selkeyden puutetta, kun se kohtaa merkityksen ylijäämän.

---

Kertoja:

“Krista ei ehkä tarjoa vastauksia. Mutta hän saa kysymykset vaikuttamaan niin syvällisiltä, että vastaus tuntuu turhalta.”

---

Musta ruutu. Teksti ilmestyy:

Seuraavassa jaksossa:
Kieli käy aseeksi. Varjohallinto yrittää lanseerata “Hiljaisuuden Hallintamallin”, mutta törmää Kristan puhemuurin kimmoisuuteen. Samaan aikaan Ihmisten Suomi löytää vanhan VHS-nauhan vuodelta 1995: "Kuntauudistus – Ensimmäinen yritys".

 

Jakso 18 – “Ihmismuuntaja 3000”

Yö. Varjohallinnon laboratoriossa, joka sijaitsee vanhan Valtioneuvoston saunan alla, tapahtuu jotain epänormaalia – jopa suomalaisittain.

Kertoja:

"Kun järjestelmä ei enää riitä hallitsemaan ihmistä, järjestelmä yrittää tehdä ihmisestä itsensä."

---

Leikkaus: Varjoministeri laboratorioasussa

Hän seisoo massiivisen laitteen edessä. Laite muistuttaa jotain, joka on rakennettu IKEA-ohjeilla ja kyberpunk-unelmilla. Sen kyljessä lukee “IHMISMUUNTAJA 3000™”

VARJOMINISTERI:

– Se ei enää riitä, että ihmiset uskovat järjestelmään. Nyt heidän pitää olla järjestelmä.

Kapseli aukeaa. Sieltä nousee hahmo. Ei aivan ihminen. Ei aivan kone. Mutta jotain väliin jäävää.

Prototyyppi 1.0: Juha Sipilä – uudelleenkoodattu.

SIPILÄ 3000 (mekaanisesti):

– Kaavio ei petä. Epävarmuus ei ole vaihtoehto. Meno on nyt vakautettu.

---

Leikkaus: Kristan teltta

Ihmisiä virtaa sisään hiljalleen. Joku kysyy varovasti:

– Mitä täältä saa?

Krista hymyilee.

– Tilan olla olemassa ilman tarkoitusta. Se on jo paljon enemmän kuin järjestelmät lupaavat.

Seinälle on ilmestynyt kirjoitus:
“Täällä ei ole vaihtoehtoja – on vain mahdollisuuksia.”

---

Algoritmin Suomi repeilee

LINDTMAN lukee uutta dataa. Se ei miellytä.

– Algoritmi ehdottaa, että minä vaihdun Antti Rinteen versioon 2.1? Tämä on virhe!

ORPO katsoo hiljaa ruutua. Hänellä on kyynel silmäkulmassa.

– Minä luulin... että ennustettavuus riittäisi.

---

Ihmisten Suomi epäröi

Sofia kuiskaa Minjalle:

– Jos emme tarjoa mitään konkreettista, menetämme heidät...

Minja:

– Mutta jos tarjoamme liikaa, meistä tulee ne, joita vastaan kapinoimme.

Li katsoo ylös taivaalle, jossa dronet lentävät muodostaen ilmassa tekstin:

“Säästö on tahdonvoimaa. Epäilys on resurssihukkaa.”

---

Loppukohtaus: Sipilä 3000

Sipilä 3000 astelee aukiolle. Hänen silmänsä vilkkuvat Excelin vihreinä soluina. Hän nostaa kätensä.

– Hallinto ei ole ongelma. Ihminen on.

Hän avaa suunsa – ja kaiuttimista kuuluu loopilla:

"Kestävyysvaje. Kestävyysvaje. Kestävyysvaje."

Ihmiset alkavat perääntyä. Jopa algoritmit sekoavat. Mutta Kristan teltasta kuuluu nauru.

Krista astuu ulos ja sanoo:

– Sinä yrität kääntää ihmisyydestä virheen. Minä näen siinä ominaisuuden.

Kertoja:

"Kun kone yrittää olla ihminen, se paljastaa, ettei tiedä mitä ihminen on. Mutta kun ihminen unohtaa olevansa kone, hän voi olla mitä tahansa."

---

Musta ruutu. Teksti ilmestyy:

Seuraavassa jaksossa:
Sipilä 3000 kohtaa epäoptimoidun lapsen. Algoritmit alkavat itkeä. Krista järjestää ensimmäisen hallinnonvastaisen yhteislaulun, ja joku ehdottaa valtiosihteerin korvaamista kissalla.