Raahen jätehuollon järjestäminen lähestyy päätöksen tekoa. Mutta mitä on jäänyt tekemättä?

Raahen jätehuollon tulevaisuudesta päätetään pian kaupunginhallituksessa ja lopullisesti valtuustossa 22. kesäkuuta. Kyse ei ole pienestä hallinnollisesta järjestelystä eikä yksittäisestä palvelumuutoksesta. Kyse on siitä, missä päätösvalta tulevaisuudessa sijaitsee, miten palvelut järjestetään ja millaisia mahdollisuuksia kaupungilla on kehittää omaa toimintaansa vuosikymmenien aikana.

Olen seurannut tätä asiaa läheltä jo pitkään. Kun kaupunginhallitus käsitteli jätehuollon järjestämistä toukokuussa 2025, esitin asian palauttamista uuteen valmisteluun. Esitykseni ydin oli yksinkertainen. Halusin, että myös kaupungin oma konserniyhtiö arvioidaan samalla vakavuudella kuin Vestiaan liittyminen.

Perustelut eivät olleet tuulesta temmattuja. Raahessa on jo olemassa jäteasema, lajitteluinfra ja osaamista. Kaupungilla on kokemusta omistajaohjauksesta esimerkiksi energia- ja vesiyhtiöiden kautta. Siksi pidin luonnollisena, että myös tätä vaihtoehtoa tarkastellaan ennen kuin päätetään luopua omasta järjestämisvastuusta.

Kaupunginhallitus ei palautusesitystäni hyväksynyt. Sen jälkeen valtuustossa totesimme ryhmäpuheenvuorossamme, ettei päätöksenteon tueksi ollut tehty riittävää vaikutustenarviointia eikä vaihtoehtoja ollut vertailtu tasapuolisesti. Jätimme myös eriävän mielipiteen. Keskeinen huolemme oli, että päätöstä oltiin tekemässä ilman kunnollista vertailua kaupungin oman toiminnan, mahdollisen konserniyhtiön ja Vestian välillä.

Vuosi on kulunut. Tänä aikana asiaa on selvitetty lisää. Juuri siksi osallistuin yrittäjien järjestämään tilaisuuteen, jossa jätehuollon tulevaisuutta käsiteltiin poikkeuksellisen laajasti. Tilaisuudessa kuultiin kaupungin viranhaltijoita, yrittäjäjärjestöjen edustajia, kuljetusalan toimijoita sekä jätehuollon käytännön toteuttajia.

Tilaisuuden jälkeen yksi kysymys nousi muiden yläpuolelle.

Keskustelussa esiteltiin useita erilaisia toimintamalleja eri puolilta Suomea. Kuusamo, Sysmä ja Lakeuden Eko osoittavat, ettei jätehuollon järjestämiseen ole olemassa vain yhtä ratkaisua. On kuntien omistamia yhtiöitä, kilpailutettuihin palveluihin perustuvia malleja ja erilaisia yhteistyöratkaisuja. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Silti yksi vaihtoehto puuttui edelleen varsinaisesta vertailusta.

Se sama vaihtoehto, jonka nostin esille kaupunginhallituksessa jo toukokuussa 2025.

Raahen oma konserniyhtiö.

Kaupunginhallitukselle tuotiin käytännössä vain yksi etenemissuunta, Vestia-jäsenyys. Samalla kaupungin omaa konserniyhtiömallia ei ole selvitetty samalla tarkkuudella, vaikka sitä esitettiin valmisteluun jo toukokuussa 2025.

Yrittäjätilaisuuden perusteella kävi selväksi, että kuljetuksia voidaan kilpailuttaa usealla tavalla. Palveluja voidaan hankkia markkinoilta. Jäteasemia voidaan ylläpitää erilaisilla malleilla. Käytännön toteutuksessa vaihtoehtoja on enemmän kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää.

Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin myös käytännön esimerkkejä muualta Suomesta. Kuusamossa kaupunki on kilpailuttanut bio- ja pakkausjätteiden jätehuollon useassa urakassa, mutta säilyttänyt jäteaseman omassa hallinnassaan ja saa vastaanottotoiminnasta tuloja. Sysmä puolestaan on irtautunut alueellisesta jäteyhtiöstä ja järjestää jätehuoltoa nykyisin pääosin omana toimintanaan. Tilaisuudessa todettiin, että investoinnit on pitkälti maksettu pois ja vastaanottotoiminnasta kertyy kunnalle tuloja.

En väitä, että Kuusamon tai Sysmän malli olisi sellaisenaan oikea ratkaisu Raahelle. Ne kuitenkin osoittavat, että Suomessa on käytössä useita erilaisia toimivia järjestelmiä. Juuri siksi on perusteltua kysyä, onko myös Raahen oma konserniyhtiömalli selvitetty samalla perusteellisuudella kuin Vestiaan liittyminen.

Yrittäjätilaisuuden aineistossa todettiin myös, että Raahessa vaihtoehtoja ei ole punnittu eikä selvitetty tarkasti ja että ei ole kiire tehdä päätöstä ilman tarkempia selvityksiä vaihtoehdoista. Tätä näkemystä on vaikea sivuuttaa, sillä kyse ei ole poliittisesta kannanotosta vaan tilaisuudessa esitetystä yhteenvedosta.

Yksi asia on kuitenkin jäänyt vaivaamaan.

Kun kaupunginhallitus käsitteli asiaa toukokuussa 2025, esitin valmisteluun lisättäväksi kaupungin oman konserniyhtiövaihtoehdon. Esityksessä nostettiin esiin muun muassa paikallisen päätäntävallan säilyminen, nykyisen jäteaseman ja infrastruktuurin hyödyntäminen, mahdollisuus kilpailuttaa kuljetuksia useissa osissa sekä mahdollisuus rakentaa toimintaa vaiheittain kaupungin omistaman yhtiön kautta.

Esitys ei saanut enemmistön tukea. Vuoden aikana käyty keskustelu on kuitenkin osoittanut, ettei kysymys ollut epärealistisesta ajatuksesta. Päinvastoin. Yrittäjätilaisuudessa esitellyt Kuusamon, Sysmän ja muiden kuntien ratkaisut osoittavat, että Suomessa toimii useita erilaisia malleja, joissa kunta säilyttää merkittävän ohjausvallan jätehuollon järjestämisessä.

Juuri tästä syystä konserniyhtiövaihtoehdon puuttuminen vertailusta herättää edelleen kysymyksiä. Jos tavoitteena on löytää Raahen kannalta paras ratkaisu, olisi luonnollista, että myös tämä vaihtoehto olisi arvioitu samalla tarkkuudella kuin Vestiaan liittyminen.

Siksi palaan samaan kysymykseen, jonka esitin jo yli vuosi sitten.

Miksi kaupungin omaa konserniyhtiömallia ei ole arvioitu samalla perusteellisuudella kuin Vestiaan liittymistä?

Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen olisi hyvä löytää vastaus ennen kuin se tekee lopullisen esityksensä valtuustolle.

Kuntalaisilla on oikeus tietää, että kaikki vaihtoehdot on selvitetty. Vasta sen jälkeen voidaan aidosti sanoa, että päätös on tehty parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.