Vertailulaskelma neljän eri jätehuoltomallin välillä. Luvut ovat
suuntaa-antavia ja perustuvat arvioihin tyypillisistä kustannus- ja
tulorakenteista Raahen kokoisessa kaupungissa (n. 23 000 asukasta).
Jätehuollon
vaihtoehtoiset mallit (€/vuosi)
Kustannus
/ Tuloerä |
1.
Konserniyhtiö (oma yhtiö) |
2.
Täysjäsenyys Vestia/Kiertokaari |
3.
Nykytila (hajautettu) |
4.
Ulkoistettu palvelumalli |
Käyttökustannukset
(ml. kalusto, työvoima) |
1 300 000 € |
1 100 000 € |
1 200 000 € |
1 000 000 € |
Investoinnit
(alussa, jaksotettuna/vuosi) |
300 000 € |
0 € |
50 000 € |
0 € |
Hallinnon
kustannukset |
100 000 € |
30 000 € |
50 000 € |
20 000 € |
Tuloutus
kaupungille |
-400 000 €
(tulo) |
0 € |
0 € |
0 € |
Kokonaisnettokustannus/vuosi |
1 300 000 € |
1 130 000 € |
1 300 000 € |
1 020 000 € |
Huomioita ja tulkintaa:
- Konserniyhtiömallissa alkuvaiheen
investoinnit ja hallinto nostavat vuosikustannuksia, mutta omalle yhtiölle
kertynyt voitto voidaan tulouttaa kaupungille. Näin ollen nettokustannus
jää kilpailukykyiseksi, ja pitkällä aikavälillä malli voi olla jopa
edullisin.
- Vestia/Kiertokaari-jäsenyydessä kulut
ovat vakaat mutta kaupunki ei saa lainkaan tuottoja. Ohjausvalta on
rajallinen ja päätöksenteko hajautuu.
- Nykytilassa ei ole
tuloutusmahdollisuutta eikä kunnollista kehityspolkua – ollaan jatkuvassa
välimuodossa.
- Ulkoistetussa
mallissa suorat kustannukset voivat olla
alhaisemmat, mutta pitkän aikavälin ohjattavuus, joustavuus ja
strateginen hyöty jäävät puuttumaan.
Yhteenveto
Konserniyhtiö vaatii
alkuun panostuksia, mutta tarjoaa ainoana mallina tuloutuspotentiaalin
kaupungille sekä täyden ohjausvallan.
Ulkoistettu malli voi houkutella
näennäisellä edullisuudella, mutta strateginen riippuvuus ja ohjauksen puute
tekevät siitä riskin kaupungin kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti