Onnellisuusministerin Ensimmäinen Lehdistötilaisuus – "Nyt ei enää harmita ketään!"

Kansakunta pidätti henkeään tänä aamuna, kun uuden hallituksen nimittämä Onnellisuusministeri Pirkko Ilopilli (Sitoutumaton, mutta sitoutunut hymyilemään) asteli hymy korvissa median eteen. Paikalla oli kotimaisen median lisäksi kansainvälisiä toimittajia, sillä Suomi on nyt maailman virallisesti ensimmäinen "Valtakunta ilman valitusta™".

– Hyvät ihmiset, aloitti ministeri, nyt ei enää harmita ketään. Tämä on uusi aikakausi. Saimme jo ensimmäisen raportin kansallisesta tunnebarometristä, ja siinä lukee yksiselitteisesti: "Ihanaa."

Toimittajat nyökkäilivät liikuttuneina. Yksi pyyhki silmäkulmaansa, tosin epäselväksi jäi, johtuiko se tunteesta vai siitä, että ministerin takana seisoi elävä sateenkaari, jonka päähän oli pysäköity yksisarvinen. Tilaisuuteen oli myös järjestetty taustamusiikiksi Jean Sibeliuksen ja Cheekin yhteissovitus Finlandiasta.

Ministeri Ilopilli esitteli hallituksen uudet linjaukset, jotka saivat aikaan yleisössä spontaanin aplodimyrskyn:

• Kansallinen Halausohjelma: Jokaiselle kansalaiselle annetaan mahdollisuus kahteen viralliseen halaukseen päivässä – yksi aamulla ja yksi iltapäivällä. Halausautomaatit sijoitetaan jokaiseen S-markettiin ja apteekkiin.

• Palkallinen Aamukahvitauko: Työpäivän alussa tunnin mittainen "herää rauhassa" -sessio. Kahvi, croissantit ja kevyt klassinen musiikki tarjolla. Työnteko alkaa vasta kun kaikki ovat valmiita, ja jos eivät ole, sitten pidetään toinen tauko.

• Kansallinen Hyväntuulen Takuu™: Jos kansalainen kokee olevansa huonolla tuulella yli 15 minuuttia, valtio lähettää kotiin terapeuttisen koiranpennun ja lämmitetyn vilttipaketin.

Ministeriltä kysyttiin myös, mitä tehdään, jos joku ei ole tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Emme näe sitä todennäköisenä. Mutta jos niin kävisi, tarjoamme kyseiselle henkilölle yksityisen retriitin Lapin tunturimajassa, jossa hän voi pohtia asioita yhdessä Muumipeikon ja mindfulness-ohjaajan kanssa.

Lopuksi ministeri ilmoitti, että verotus muutetaan "mielialaperusteiseksi": mitä paremmalla tuulella olet, sitä vähemmän maksat. Kansalaisille jaetaan "hyvän mielen passit", joihin kerätään leimoja jokaisesta hymystä ja kiitoksesta. Leimakortti täynnä? Saat verohelpotuksen ja pullan.

Lehdistötilaisuus päättyi kansallislaulun yhteislauluun – tällä kertaa reggaeversiona. Kaikki hymyilivät. Kukaan ei kysynyt mistä rahat tähän kaikkeen tulevat.

Ja miksipä kysyisikään? Nyt on hyvä. Ja huomenna vielä parempi. Koska mikään ei enää mene pieleen. Eihän?

 Vaalien jälkeisiä tunnelmia...

Nyt se alkaa – Onnellisten Aikakausi!

Hyvät ihmiset, torvet soimaan ja liput salkoon! Ne kauan kaivatut vaalit on nyt käyty ja voi hyvä tavaton, miten kaikki muuttui hetkessä. Eikä miten tahansa, vaan paremmaksi! Ei, vaan parhaaksi! Kiitos siitä kuuluu tietenkin sille, että perussuomalaiset eivät enää ole kurjistamassa kansalaisten huomista. Ei enää huomenia täynnä harmautta ja happamia ilmeitä. Ei enää käyriä selkiä jonossa leipäjonon varjossa. Nyt alkaa kansallinen nousukausi, suorastaan ylösnousemus!

Jo ensi viikolla kaikki vanhukset ovat hoidossa – ja millaisessa hoidossa! Jokaiselle oma hoitaja, mieluiten kaksin kappalein. Aamupuuro tarjoillaan valkoisilta posliinilautasilta, ja iltapäivän teehetkiin lennätetään brittihovitason butlerit. Jokaisessa hoivakodissa on nyt myös spa-osasto, ja kylpyammeissa kuplii poreet – eikä vain kylpyvedessä vaan myös tunnelmassa!

Kouluissa lapsille jaetaan nyt ilmaiset MacBookit, kolmesti päivässä lämmin ruoka (kolme vaihtoehtoa, yksi niistä vegaaninen, tietenkin), ja joka luokassa on oma psykologi, kuraattori sekä lempeä alpakka rauhoittamassa tunnekuohuja. Opettajat saavat vihdoin kunnon palkkaa ja työrauhaa – ja kukaan ei enää koskaan huuda Wilma-viestien kautta!

Työttömyys? Pois se meistä! Kaikki saavat nyt työtä, jopa ne, jotka eivät sitä halua. Valtion uusi ohjelma "Kaikille Kivaa Hommaa" takaa mielekkään työn jokaiselle – olit sitten himoneuloja, käpylehmämestari tai täysipäiväinen auringonpalvoja. Palkkaa maksetaan tietenkin elämiseen, matkusteluun ja satunnaiseen Ferrarin leasingiin.

Verotus on nyt niin oikeudenmukaista, että kukaan ei enää kiroa veroilmoitusta. Rikkaat maksavat juuri sen verran kuin huvittaa, ja köyhät saavat rahaa verottajalta takaisin enemmän kuin koskaan maksoivatkaan. "Tämähän on kuin rahaa tulisi taivaalta", sanoi eräs kansalainen, kun ensimmäinen veronpalautus räjäytti pankkitilin uuteen sfääriin.

Myös ilmastonmuutos saatiin torjuttua eilisiltana. Uuden hallituksen päätöksellä asetettiin kansallinen "Nyt Riittää Hiilidioksidi" -linja, ja kaikki autoilijat saivat sähköauton kotiovelle, ilmapäästöjen sijaan nyt päästellään vain ilopieruja.

Tämä kaikki tapahtui – ja tapahtuu – vain koska perussuomalaiset eivät enää ole sekoittamassa soppaa. Ja voi miten herkullinen keitto tästä nyt tuleekaan! On kuin olisimme hypänneet suoraan suomalaiseen utopiaan, jossa sarkasmi on turhaa, koska kaikki on oikeasti niin naurettavan hyvin.

Joten ei muuta kuin silmät kiinni, kädet ristiin ja suu hymyyn. Eihän tämä voi mennä kuin paremmin – vai menikö?

 Raahen kaupungin talous vahvassa myötätuulessa

Raahen kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös osoittaa, että kaupungin taloudellinen tilanne on kehittynyt suotuisasti. Nykyinen kaupunginvaltuusto on onnistunut parantamaan kaupungin taloutta merkittävästi verrattuna aiempiin valtuustokausiin. Tilikauden ylijäämä, lainamäärän pieneneminen ja tarkka taloussuunnittelu ovat esimerkkejä toimista, jotka ovat vakauttaneet Raahen taloutta.

Ylijäämä ennakoitua suurempi

Vuoden 2024 tilinpitäätöksen mukaan kaupungin toimintakate oli -68,0 miljoonaa euroa, joka on 6,8 miljoonaa euroa parempi kuin alun perin arvioitiin. Kaupunki onnistui myös pienentämään velkaansa merkittävästi: lainamäärä väheni 12,1 miljoonalla eurolla ja on nyt 144,7 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli peräti 15,1 miljoonaa euroa, mikä osoittaa taloudenpidon olevan hyvällä mallilla.

Vertailu aiempiin valtuustoihin

Nykyisen valtuuston aikana talouskehitys on ollut huomattavasti vakaampaa kuin aiemmilla kausilla. Vuonna 2023 kaupungin ylijäämä oli 10,1 miljoonaa euroa, mutta lainamäärä oli vielä 156,8 miljoonaa euroa. Vielä suurempi ero näkyy vuoteen 2020 verrattuna, jolloin lainamäärä kasvoi 11,1 miljoonalla eurolla ja kaupungin talous oli huomattavasti epävarmemmalla pohjalla.

Talouden vakauttaminen on edellyttänyt tarkkaa menojen hallintaa ja strategisia päätöksiä investointien suhteen. Kaupunki on myös panostanut talouden ennakoitavuuteen, mikä on mahdollistanut menestyksekään talouspolitiikan.

Miten tämä näkyy kaupunkilaisille?

Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki voi jatkossakin panostaa palveluihin ilman, että verorasitusta tarvitsee lisätä. Taloudellisesti vakaa Raahe pystyy tekemään tulevaisuuteen katsovia investointeja esimerkiksi koulutukseen, infrastruktuuriin ja elinvoimaisuuteen. Kaupunkilaisten kannalta tämä tarkoittaa laadukkaampia palveluita ja turvallisempaa tulevaisuutta.

Nykyinen valtuusto on osoittanut, että vastuullinen taloudenpito tuottaa tuloksia. Vaikka taloustilanne on parantunut, on edelleen tärkeää pitää kiinni suunnitelmallisesta taloudenpidosta ja jatkaa kehitystä tulevilla valtuustokausilla. Kaupungin vahva talous antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle ja mahdollistaa elinvoimaisen Raahen kehittämisen pitkäjänteisesti.

Kyläkoulut pitävät Raahen kylät elossa

Raahen kyläkoulut ovat täynnä oppilaita – ja sehän on hieno juttu! Se kertoo siitä, että kylät elävät ja vetävät puoleensa lapsiperheitä. Tämän taustalla on luonnollinen kierto: ikääntyvät pariskunnat myyvät talonsa, ja tilalle muuttaa nuoria perheitä. Lapset pääsevät pieniin kouluihin, joissa heidät tunnetaan nimeltä ja jokainen huomataan.

Kyläkoulu on paljon muutakin kuin pelkkä koulu. Se on kylän sydän, paikka, jossa tavataan, vietetään juhlia ja pidetään yhteisö hengissä. Kun koulun pihassa näkyy lapsia leikkimässä ja koulun pihaan kaartaa aamuisin pyöriä ja autoja, tietää, että kylässä on elämää. Kylän asukkaat tuntevat toisensa, ja yhteisön tuki kantaa niin perheitä kuin yksittäisiä oppilaitakin. Kyläkoulujen merkitys ulottuu siis paljon pidemmälle kuin pelkkään opetukseen.

On itsestään selvää, että kyläkoulu kannattaa säilyttää. Se houkuttelee uusia asukkaita, vahvistaa kylien palveluja ja tekee kyläelämästä entistäkin parempaa. Jos koulut suljetaan, samalla katoaa osa kylän sielusta. Raahessa onneksi ymmärretään, että kyläkoulu ei ole menoerä vaan sijoitus tulevaisuuteen. Kyläkoulun ansiosta lapset saavat turvallisen oppimisympäristön ja mahdollisuuden kasvaa pienessä, tuttavallisessa yhteisössä. Myös vanhemmat arvostavat sitä, että koulumatkat ovat lyhyitä, ja koulupäivät sujuvat ilman suuria ruuhkia tai pitkiä odotuksia.

Ei siis ihme, että kylät elpyvät ja lapsiperheet muuttavat niihin. Kun kylän koulun kellot soi uusille oppilaille, se tarkoittaa vain hyvää: kylässä eletään ja voidaan hyvin – ja niin pitääkin! Jokainen koulun pihalle ilmestyvä uusi polkupyörä, jokainen hiekkaan piirretty hyppyruudukko ja jokainen keväällä istutettu kukkapenkki on merkki siitä, että kylässä on tulevaisuutta.

 

Ajatuksia ja konkretiaa mielenterveyspalveluista

 

Sain viime viikolla kutsun käydä tutustumassa Raahessa Attendo Katinhännän mielenterveysasiakkaiden asumisyksikköön. Viime keskiviikkona kävin sitten paikan päällä juttelemassa asukkaiden kanssa ja kuulemassa, millaista heidän arjessaan oikeasti on. Vierailu avasi silmäni monelle asialle, joita ei pelkistä tilastoista tai virallisista papereista tai nettisivuilta voi ymmärtää. Millaisena palvelut näyttäytyvät heille, jotka niitä käyttävät? Onko niihin oikeasti helppo päästä, vai onko järjestelmä rakennettu enemmän virkamiesten kuin tavallisten ihmisten tarpeiden mukaan?

Raahessa on tarjolla erilaisia mielenterveyspalveluita, kuten Karentian tehostettua ja tuettua asumista sekä Ykköskoti Ilveksen kuntouttavaa asumispalvelua. Lisäksi Pohteen mielenterveyspalveluihin voi hakeutua ilman lähetettä. Käytännössä moni kuitenkin törmää pitkiin odotusaikoihin, monimutkaisiin käytäntöihin ja epävarmuuteen siitä, mistä apua saa. Juttutuokioissa nousi esiin se, kuinka palvelut tuntuvat hajanaisilta ja monille liian vaikeilta lähestyä. Matalan kynnyksen palvelut eivät aina ole niin matalia kuin niiden pitäisi olla.

Erityisesti yöpäivystyksen lakkauttaminen mietityttää monia. Mielenterveysongelmat eivät katso kellonaikaa – kriisi voi iskeä milloin vain, ja ilman nopeaa apua tilanne voi pahentua. Yksinäisyys, ahdistus ja pelko ovat todellisia tunteita, eikä niihin voi odottaa apua virka-aikaan. Näissä tilanteissa nopea tuki on elintärkeää, eikä palveluiden pitäisi olla kiinni siitä, mikä on hallinnollisesti kätevintä tai halvinta.

Myös nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne puhuttaa. Kun järjestöiltä leikataan rahoitusta, se voi tarkoittaa, että ennaltaehkäisevät palvelut vähenevät. Monelle nuorelle juuri järjestöjen kautta saatu apu on ensimmäinen ja ehkä ainoa mahdollisuus saada tukea. Voimmeko oikeasti antaa heidän pudota tyhjän päälle?

Arjen sujuminen on kuntoutujille tärkeää. He tarvitsevat tukea ihan perusasioissa, kuten kodinhoidossa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Pelkkä katto pään päällä ei riitä, jos arki tuntuu merkityksettömältä ja tulevaisuus epävarmalta.

Puhuimme myös siitä, kuinka kulttuuri- ja urheilupalvelut voisivat olla paremmin kuntoutujien saatavilla. Voisivatko urheiluseurat kutsua kuntoutujia ohjaajineen seuraamaan pelejä ja tapahtumia? Se voisi tuoda vaihtelua arkeen ja auttaa ihmisiä tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä. Yhteiskunnan eri toimijoilla, kuten urheiluseuroilla ja kulttuuriyhdistyksillä voisi olla tärkeä rooli siinä, että mielenterveyskuntoutujien elämässä olisi enemmän sisältöä ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Erityisesti nousi esiin myös se, kuinka kuntoutujien tilannetta arvioidaan kolmen kuukauden välein. Mutta onko inhimillistä elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, mitä seuraavassa arvioinnissa päätetään? Hoidon pitäisi jatkua niin pitkään kuin sille on tarvetta, eikä kuntoutujia pitäisi kiirehtiä pois ennen kuin he ovat siihen valmiita. Jokainen on yksilö, ja palveluiden pitäisi mukautua ihmisten tarpeisiin – ei toisinpäin.

Pohteen tehtävä on huolehtia siitä, että mielenterveyspalvelut eivät ole vain listauksia papereilla, vaan oikeasti toimivia ja helposti saatavilla olevia tukimuotoja. Mielenterveysongelmat eivät ole vain numeroita budjetissa, vaan ne ovat osa monen ihmisen arkea. Se, miten näihin haasteisiin vastataan, kertoo paljon siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää.

 

 

Liikunta ja urheilu Raahessa – kaikki liikkeelle!

Raahen kaupunki voi tehdä paljon sen eteen, että ihmiset liikkuvat enemmän ja voivat paremmin. Liikunta on tärkeää kaikille – se parantaa terveyttä, tuo ihmiset yhteen ja tekee kaupungista vetovoimaisemman.

Missä Raahessa voi liikkua?

Raahessa on monipuoliset liikuntapaikat kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille. Näistä muutama esimerkki:

• Koivuluodon urheilupuisto – löytyy jalkapallokenttiä, tenniskenttiä, yleisurheilukenttä, kuplahalli, valaistuja kuntoratoja ja rakenteilla oleva liikuntahalli, joka valmistuu joulukuussa 2025.
• Pattasten urheilualue – monen lajin harrastajille sopiva paikka.
• Uimahalli ja keilahalli – hyvät sisäliikuntamahdollisuudet.
• Jäähalli ja tekojää – suosittu erityisesti jääurheilun ystäville.
• Ladut ja ulkoilureitit – mahdollistavat liikkumisen luonnossa ympäri vuoden.
• Puistot ja lähikentät – sopivat hyvin omatoimiseen liikkumiseen.
• Vihannin liikuntamahdollisuudet – talvisin pitkät ladut hiihtäjille, kesällä polkureitit vaeltajille ja pyöräilijöille. Lisäksi Vihannissa on urheilukenttä ja uusi koulu, jossa iso liikuntasali – loistavat puitteet monenlaiselle liikunnalle!

Miten saadaan ihmiset liikkumaan enemmän?

Vaikka liikuntapaikkoja on paljon, monet liikkuvat silti liian vähän. Siksi kaupungin pitäisi panostaa siihen, että mahdollisimman moni löytäisi itselleen sopivan tavan liikkua. Tässä muutama tärkeä kehitysidea:

1. Liikuntapaikkojen pitää olla helposti saavutettavissa – hyvät kevyenliikenteen väylät ja joukkoliikenne auttavat pääsemään perille.
2. Jokaisen pitää voida harrastaa liikuntaa – oli kyseessä sitten lapset, nuoret, ikäihmiset tai erityisryhmät.
3. Koululaisille ja nuorille enemmän liikuntaa – koululiikunnan kehittäminen ja iltapäiväkerhojen liikuntapainotus olisi hyvä askel tähän suuntaan.
4. Työssäkäyville paremmat mahdollisuudet liikkua – esimerkiksi pyöräteitä parantamalla ja tukemalla työpaikkaliikuntaa.
5. Ikäihmisille lisää liikuntamahdollisuuksia – senioriliikunta ja esteettömät liikuntapaikat pitää pitää mielessä.
6. Tiivis yhteistyö urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa – nämä tahot tekevät paljon tärkeää työtä ja niitä kannattaa tukea.

Liikunta on sijoitus tulevaisuuteen

Päättäjien pitää ymmärtää, että liikunta ei ole vain harrastus, vaan se vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen. Mitä enemmän ihmiset liikkuvat, sitä vähemmän kuluja tulee terveydenhuollossa. Hyvinvoivat ihmiset jaksavat myös paremmin töissä ja koulussa, ja aktiivinen kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.

Siksi ehdotan, että Raahessa:

1. Lisätään rahaa liikuntaan – panostamalla liikkumiseen ehkäistään monia ongelmia.
2. Pidetään liikuntamahdollisuudet edullisina tai ilmaisina – liikunnan ei pidä olla rahasta kiinni.
3. Kehitetään liikuntapaikkoja jatkuvasti – pidetään vanhat paikat kunnossa ja rakennetaan uusia tarpeen mukaan.
4. Lisätään lähiliikuntapaikkoja – jokaisen pitää päästä helposti liikkumaan ilman pitkiä matkoja.
5. Tehdään yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa – esimerkiksi työpaikkaliikunnan tukeminen voisi olla hyvä keino.
6. Tuetaan lasten ja nuorten liikuntaa – koulujen ja seurojen yhteistyöllä voidaan varmistaa, että kaikki pääsevät liikkumaan.

Liikunnan edistäminen ei ole pelkkä yksittäinen projekti, vaan pitkäjänteinen työ, joka hyödyttää koko kaupunkia. Raahen pitää jatkaa liikuntapalveluiden kehittämistä ja tehdä kaupungista paikka, jossa liikkuminen on helppoa ja houkuttelevaa. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että liikunta on tärkeä osa kaupungin päätöksentekoa.

Liikuntaan panostaminen maksaa itsensä takaisin monella tapaa – parempi terveys, enemmän hyvinvointia ja elinvoimaisempi kaupunki. Nyt on aika tehdä liikunnasta iso osa Raahen tulevaisuutta!

 

Tuulivoima, ilmasto ja CO₂ – bisnestä vai pelastusta?

Tuulivoimaa on hehkutettu ilmastopelastajaksi. Sen sanotaan olevan puhdasta, uusiutuvaa ja välttämätöntä CO₂-päästöjen vähentämiseksi. Mutta mitä tapahtuu, kun tämä vihreän energian symboli törmää talouden realiteetteihin?

Tuulivoimabisnes kukoisti vuosia poliittisen tuen ja valtion tukien varassa. Yhteiskunnat antoivat miljardien edestä subventioita, jotta tuulipuistot saatiin pystyyn. Mutta nyt, kun tukirahat vähenevät ja sijoittajat haluavat oikeaa tuottoa, tuulivoimayhtiöt ovat vaikeuksissa. Merituulivoiman rakentaminen on niin kallista, ettei se enää houkuttele ilman valtavaa julkista rahoitusta. Maan päällä tuulivoimaloita nousee yhä, mutta sekään ei ole enää takuuvarma kultakaivos.

Tuulivoima ei myöskään ole niin vakaa ja varma energianlähde kuin sen kannattajat haluaisivat uskoa. Kun ei tuule, ei tule sähköä. Kun tuulee liikaa, voimalat joudutaan pysäyttämään. Tarvitaan varajärjestelmiä – ja nämä varajärjestelmät ovat usein juuri niitä fossiilisia polttoaineita, joista piti päästä eroon. Siis rakennetaanko uutta vihreää energiaa vain siksi, että sen rinnalla täytyy edelleen pitää pystyssä vanha järjestelmä?

CO₂-päästöjen vähentämisestä on tullut massiivinen bisnes. Hiilineutraalius on myyntivaltti, ja yritykset kilpailevat siitä, kuka näyttää ympäristöystävällisimmältä. Samalla CO₂-markkinoista on tullut rahantekoväline, jossa päästöoikeuksia ostetaan ja myydään kuin osakkeita. Mutta kuinka paljon tämä kaikki oikeasti vähentää päästöjä, ja kuinka paljon siinä vain siirretään päästöjä paikasta toiseen?

Ilmasto on muuttunut aina, ja se tulee muuttumaan jatkossakin. Se ei ole staattinen järjestelmä, eikä sitä voi hallita yksinkertaisilla ratkaisuilla. Mutta nykyään vaikuttaa siltä, että ilmastokeskustelu on enemmän politiikkaa ja liiketoimintaa kuin aitoa tiedettä ja järkevää suunnittelua. Uusiutuvan energian kehitys on tärkeää, mutta jos se tapahtuu taloudellisen ja teknisen kestävyyden kustannuksella, lopputulos voi olla kaikkea muuta kuin vihreä.

Tuulivoima ei ole itsestään selvä ratkaisu, eikä CO₂ ole ainoa muuttuja maailman ilmastossa. Mutta niin kauan kuin vihreä energia on bisnes, ja ilmastopolitiikka rakentuu enemmän taloudellisten kuin luonnontieteellisten realiteettien varaan, keskustelu jatkuu – ja rahat liikkuvat.