Blogisarjan avaus: Tuulivoimasta totuus – luvut, riskit ja vaikutukset

 

Olen jo pitkään seurannut energiapolitiikkaa ja siihen liittyvää julkista keskustelua. On puhuttu paljon siitä, miten tuulivoima ja aurinkovoima ovat edullista, puhdasta ja Suomelle elintärkeää. Väitteitä viljellään markkinointimielessä – mutta kun pintaa raaputtaa, näkyviin tulee toinen todellisuus. Tämä blogisarja kokoaa yhteen faktoja, tutkimustuloksia ja esimerkkejä, joita ei yleensä haluta nostaa esiin.

 

Saksa, joka on ollut uusiutuvan energian mallimaa, joutui kesällä tilanteeseen, jossa merituulivoiman huutokauppa epäonnistui täydellisesti. Yhtäkään tarjousta ei jätetty, vaikka tarjolla oli 2500 megawatin edestä merialueita. Syyt ovat karut: kustannusten kasvu, epävarmat markkinat ja tekniset ongelmat. Jos Saksa ei saa investointeja käyntiin ilman valtavia tukia, mitä se kertoo alan todellisesta tilasta?

 

Sama ilmiö on nähtävissä Suomessa. Metsähallitus yritti kilpailuttaa Närpiön Edith- ja Pyhäjoen–Raahen Ebba-hankkeet, yhteensä noin 3000 megawattia. Tuloksetta. Yhtään sitovaa sopimusta ei syntynyt. Metsähallitus jatkaa valmistelua, mutta jo nyt nähdään, että markkinoiden usko ei riitä.

 

Miksi tällä on merkitystä meille? Koska kunnissa, kuten täällä Raahessa, on tehty suuria päätöksiä ja isoja investointeja nimenomaan tuulivoimahankkeiden varaan. Satamaan on panostettu EU-rahoituksella ja kaupungin omilla varoilla, jotta olisimme valmiita palvelemaan merituulivoimaa. Jos hankkeet eivät toteudu, riskit jäävät meidän kannettaviksemme. Tämä on juuri se hetki, jolloin ei voi jäädä odottamaan ihmettä. Totuuden kieltäminen vain kasvattaa ongelmia ja lykkää väistämätöntä.

 

Aamun sähköntuotantotilasto kertoo oman tarinansa. Suomessa kulutus oli 8 871 megawattia, mutta kotimainen tuotanto vain 6 371 megawattia. Olimme siis heti aamusta noin 2 500 megawattia miinuksella. Ydinvoima kantoi jälleen selvästi suurimman vastuun, yli 3 100 megawattia. Tuulivoima, jota on rakennettu lähes 9000 megawatin nimelliskapasiteetilla, tuotti todellisuudessa vain 537 megawattia. Tämä kertoo kaiken oleellisen: tuotanto ei vastaa kapasiteettilukuja, joilla hankkeita myydään.

 

Tuulivoiman ongelmat eivät rajoitu vain sähköntuotannon ailahtelevuuteen. Luvassa on kokonainen juttusarja, jossa käyn läpi taloudelliset riskit, ympäristövaikutukset, oikeudelliset ongelmat ja paikallisyhteisöihin kohdistuvat paineet. Jokainen osa perustuu faktoihin, tutkimuksiin ja dokumentteihin – ei mielikuviin.

 

Aloitamme talouspuolesta, koska se on monelle helpoin ymmärtää: eurot ratkaisevat. Kun miljardien hankkeet horjuvat Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, meidän on pakko kysyä, mikä on se todellinen hyöty ja kuka loppujen lopuksi maksaa.