Ebba – miljardihanke merellä, mutta kuka maksaa riskit?

Pyhäjoen ja Raahen edustalle suunniteltu Ebba-merituulivoimapuisto on Metsähallituksen suurimpia energiahankkeita. Hanke kuulostaa paperilla komealta: yli sadan jättimäisen tuulivoimalan merelle nouseva alue, kapasiteettia arviolta 1400 megawattia ja vuosituotanto noin viisi terawattituntia sähköä. Se olisi noin kuusi prosenttia siitä sähköstä, mitä Suomessa arvioidaan tarvittavan vuonna 2035. Investointien hintalapuksi arvioidaan kolme–neljä miljardia euroa.

Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Ebba on jo käynyt kerran markkinoilla kilpailutuksessa, mutta yhtään kaupallista toimijaa ei löytynyt. Yksikään iso energiayhtiö ei halunnut ottaa hanketta toteutettavakseen niillä ehdoilla, joita Metsähallitus tarjosi. Tämä kertoo karulla tavalla, että markkinoilla nähtiin hanke riskialttiina ja taloudellisesti epävarmana. Nyt Metsähallitus jatkaa yksin selvityksiä ja valmisteluja, mutta veronmaksajien kustannuksella.

Merituulivoima ei ole halpaa energiaa. Voimaloiden perustusten rakentaminen meren pohjaan vaatii valtavia investointeja. Kaapelointi mereltä maihin, uudet sähköasemat ja liittymät kantaverkkoon maksavat miljardeja lisää. Jokainen viivästys tai tekninen ongelma kasvattaa laskua. Kun tähän yhdistetään Suomen haasteellinen jääolosuhteinen meri, kyse ei ole helposta projektista, vaan teknisesti erittäin vaativasta ja kalliista hankkeesta.

Luonto- ja ympäristövaikutukset ovat toinen iso kysymys. Alue on tärkeä monille linnuille, kalakannoille ja meriekosysteemeille. YVA-prosessissa tutkitaan vaikutuksia, mutta jo ennakolta tiedetään, että häiriöitä syntyy. Lintujen muuttoreitit, merinisäkkäiden elinalueet ja kalastajien perinteiset pyyntivedet joutuvat väistämään, jos hanke etenee. Haittojen arviointi ja vähentäminen lisäävät kustannuksia ja voivat viivästyttää aikatauluja entisestään.

Suurin kysymys on kuitenkin tämä: kuka maksaa, jos hanke ei toteudu? Metsähallitus on valtion organisaatio, ja sen tekemät selvitykset, suunnittelut ja hankekehitys rahoitetaan viime kädessä verovaroista. Jos markkina ei nytkään löydä kiinnostusta Ebballe, jäävät miljoonien eurojen kustannukset veronmaksajien tappioksi. Samaa on nähty muuallakin Euroopassa: hankkeita suunnitellaan suurin panostuksin, mutta lopulta ne kaatuvat kustannuksiin, kannattamattomuuteen tai poliittisiin esteisiin.

Raahen ja Pyhäjoen alueella Ebba on noussut otsikoihin jo siksi, että se kytkeytyy suoraan sataman kehittämiseen ja alueen energiakeskusteluun. Satamasta on jo investoitu merkittävästi, mutta jos merituulivoimahankkeet viivästyvät tai peruuntuvat, jäävät nämä panostukset vajaakäytölle. Alueen taloudelle se olisi iso pettymys.

On rehellistä sanoa, että Ebba ei ole vielä investointi, vaan hanke-ehdotus. Ja siihen liittyvät riskit ovat valtavat. Siksi on syytä kysyä: onko oikein käyttää veronmaksajien rahaa näin mittavaan projektiin, jonka toteutumista markkinat itse pitävät epävarmana? Onko tämä vastuullista energiataloutta, vai enemmänkin poliittista toiveajattelua, jossa miljardit liikkuvat, mutta tulokset jäävät hämärän peittoon?

Paikallisille asukkaille ja koko seudulle olisi paljon tärkeämpää, että hankkeiden riskit, kustannukset ja vastuut kerrottaisiin avoimesti. Vasta silloin voidaan arvioida, onko Ebba tulevaisuuden voimavara vai miljardiluokan turhake.

---

Lähteet ja lisälukemista

• Raahen Seutu: Ebba-merituulivoimahankkeen YVA käynnistyy (2025)

• Tekniikka & Talous: Ebba ja Edith – merituulivoimahankkeet jäivät ilman toteuttajaa (2025)

• Metsähallitus: Ebba-hankkeen tiedotteet ja esiselvitykset