Kannanotto Raahen kaupungin ilmastosuunnitelmaan liittyvien resurssien kriittisestä tarkastelusta budjettivalmistelussa 2025

Raahen kaupungin ilmastosuunnitelma, jonka laatiminen on käynnistetty osana kansallista kuntien ilmastotyötä, sisältää useita hallinnollisia toimenpiteitä, kuten:

• päästövähennystavoitteiden asettamisen vuosille 2030 ja 2050,
• kaikille toimialoille jaettavan vastuun ilmastotyön toteuttamisesta,
• ilmastotyöryhmän perustamisen,
• toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin perustuvan “vuosikellon” käyttöönoton,
• ja määrällisten vaikutusarvioiden tekemisen perustuen mallinnettuihin päästöoletuksiin.

1. Tilanne: Yhteisöverotuotot romahtavat – kaupungin taloudellinen sopeutustarve on välitön

Raahen kaupungin budjettiraamit vuodelle 2026 ja sitä seuraaville vuosille joudutaan laatimaan tilanteessa, jossa yhteisöverotuotot ovat laskeneet merkittävästi. Tämä merkitsee tarvetta karsia kaikki sellainen toiminta, jonka kustannus-hyötysuhde ei ole kunnalle mitattavissa eikä kuntalaisten palvelujen kannalta perusteltu.

2. Ilmastosuunnitelman perustana oleva "tiede" ei ole empiiristä luonnontiedettä vaan mallinnettua ennustelaskentaa

Kaupungin ilmastopoliittinen työ perustuu IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mallipohjaiseen lähestymistapaan.
Tämän pohjalta ilmaston oletetaan lämpenevän tietyn määrän riippuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Keskeinen muuttuja näissä laskelmissa on ilmastoherkkyys – eli kuinka monta astetta lämpötila nousee, jos CO₂-pitoisuus kaksinkertaistuu.

Tätä arvoa ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa mittaamalla.
IPCC käyttää edelleen vaihteluväliä 1,5–4,5 °C, jonka se julkaisi jo vuonna 1979. Välillä on siis kolme astetta – eli lähes koko lämpenemisväli, jolle poliittiset toimet perustuvat, on pelkkää arviota.

Toisin sanoen: ilmastosuunnitelman laskennallinen vaikutus perustuu muuttujaan, jota ei tunneta tarkasti, eikä sen empiiristä varmistamista ole voitu tehdä.

3. Historiallinen lämpöhistoria osoittaa, että ilmasto vaihtelee luonnollisesti

Arktisen alueen lusto- ja jääkairatutkimukset osoittavat, että noin 6500 vuotta sitten, ns. Holoseenin lämpöoptimin aikana, nykyistä huomattavasti lämpimämpi ilmasto vallitsi Suomessa ja muualla pohjoisella pallonpuoliskolla.

Keskikesän lämpötilat olivat 6–7 astetta korkeammat kuin nykyisin.
Hiilidioksidipitoisuus oli tuolloin noin 260–280 ppm, kun nykyinen taso on noin 420 ppm. Tästä seuraa, että:

• ilmasto voi lämmetä merkittävästi ilman CO₂-pitoisuuden nousua,
• eikä nykyaikainen lämpötilan nousu ole historiallisesti poikkeuksellista.

4. Kysymys: mikä on Raahen ilmastosuunnitelman todellinen vaikutus?

Raahen kaupungin päästöjen osuus globaalista kasvihuonekaasukuormasta on häviävän pieni – käytännössä laskennallisesti alle 0,00005 %.
Mikään toimenpide, jonka kaupunki toteuttaa, ei vaikuta ilmaston kehitykseen globaalisti. Tämä on kiistaton tosiasia.

Kaikki päästövähennystoimet, joita kunnassa tehdään, ovat siten symbolisia.
Jos ne samalla kuluttavat työaikaa, vaativat uusia hallinnollisia rakenteita tai syrjäyttävät muita toiminnallisia resursseja, kyse on poliittis-ideologisesta painotuksesta, ei kunnallisesta vastuullisuudesta.

5. Ehdotus budjettikäsittelyyn

Ehdotan, että kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraavassa budjettikierroksessa käsittelevät ilmastosuunnitelmaan liittyvät kuluerät ja resurssivaraukset seuraavilla kysymyksillä:

• Mikä on suunnitelman hallinnollinen kustannus kaupungille (työaika, henkilöstö, ostopalvelut)?
• Kuinka suuri osa tästä työstä tehdään ilman lakisääteistä pakkoa?
• Voidaanko suunnitelman osia keskeyttää, purkaa tai muuttaa resurssitehokkaammaksi malliksi (esimerkiksi sopeutumiseen keskittyvä paikallinen ympäristötyö)?
• Millä laskentaperusteella mahdollinen “vaikutus” kaupungin päästöihin on arvioitu?

6. Johtopäätös

Nykyisessä taloustilanteessa ei ole vastuullista ylläpitää sellaista ohjelmallista toimintaa, jonka vaikutus perustuu epävarmaan mallinnukseen, eikä se tuota mitattavaa hyötyä kuntalaisille tai kaupungin toimintakyvylle.

Ilmastosuunnitelman toteuttamista tulee välittömästi tarkastella talousarvion ja toiminnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Jos se ei täytä näitä ehtoja, sen keskeyttäminen tai merkittävä supistaminen on perusteltua.