Jätelaki, kilpailutus ja kuluttajan oikeus valita

Suomessa jätelaki ohjaa jätteiden keräystä ja jätehuollon järjestämistä. Raahen kaupungissa, kuten monilla muillakin alueilla, jätehuollon kilpailutus ja keskitetyt sopimusjärjestelyt rajoittavat kuluttajan oikeutta valita palveluntoimittajansa. Onko tämä oikeudenmukaista ja kilpailulainsäädännön mukaista? Entä yksilön vapaus päättää itse ostamistaan palveluista?

Nykyinen jätelainsäädäntö antaa kunnille merkittävän vallan jätehuollon järjestämisessä. Kunnat voivat joko kilpailuttaa jätehuollon keskitetysti tai antaa sen vapaan markkinan hoidettavaksi. Raahessa on päätetty keskitetysti kilpailuttaa palvelu, jolloin yksittäisillä kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta valita haluamaansa palveluntarjoajaa. Tämä on monella tapaa ongelmallista.

Ensinnäkin, kilpailulainsäädännön perusperiaatteisiin kuuluu avoin kilpailu ja kuluttajan mahdollisuus valita paras mahdollinen palvelu. Kun kunta kilpailuttaa jätehuollon keskitetysti, se poistaa kilpailun ja luo alueellisen monopolin. Tämä ei edistä palveluiden laatua tai hintakilpailua, vaan jättää kuluttajat pakotetusti yhteen vaihtoehtoon. Onko järkevää sallia monopoliasema jätteenkeräyksessä, kun muilla aloilla kilpailu katsotaan kuluttajan parhaaksi?

Toiseksi, yksilön oikeus päättää omista hankinnoistaan on perusoikeus, joka jätelainsäädännön nykyisessä mallissa vesittyy. Jos kuluttaja haluaisi valita edullisemman tai ekologisesti käytännöllisemmin toimivan jätehuoltopalvelun, se ei ole mahdollista. Valinnanvapauden rajoittaminen on perusteltua vain, jos siitä on selkeitä yhteiskunnallisia hyötyjä. Mutta mitkä ovat ne hyödyt, jotka oikeuttavat monopoliaseman ja valinnanvapauksien kaventamisen?

Jätehuollon keskitetty kilpailutus saatetaan perustella logistisilla ja ympäristönäkökohdilla, kuten pienemmällä rekkaliikenteellä ja yhtenäisillä toimintakäytännöillä. Nämä ovat toki huomionarvoisia seikkoja, mutta eikö vastaavat hyödyt voitaisi saavuttaa myös avoimemmalla mallilla, jossa esimerkiksi useampi toimija saisi palvella asukkaita reilun kilpailun kautta? Esimerkiksi vapaan valinnan mallit ovat toimineet hyvin monilla muilla alueilla ilman logistisia ongelmia.

Kuluttajalla tulisi olla mahdollisuus päättää, mistä palvelunsa ostaa, myös jätehuollon osalta. Lainsäädäntöä tulisi tarkastella kriittisesti ja arvioida, voisiko se mahdollistaa sekä kunnallisen ohjauksen että kuluttajan valinnanvapauden. Yksilön oikeus valita ja terve kilpailu edistävät palveluiden kehitystä, laatua ja kustannustehokkuutta. On aika keskustella jätelain muutoksista, jotka ottavat huomioon myös kuluttajan oikeudet, eikä vain hallinnolliset ja yritysten intressit.