Jari Seppänen lausunto — Hallan merituulivoimatuotantolaitoshanke ympäristövaikutusten arviointiselostus

Viite: POPELY/2407/2021
Päiväys: 10.4.2025

Yhteenveto ja lähtökohta

Perämeren rannikko ja merialue on ekologisesti ainutlaatuinen ja erityisen herkkä. Sen luonnonympäristö ja lajisto poikkeavat monin tavoin Itämeren muista osista. Rakentamisen, merenpohjan muokkauksen ja merituulivoiman aiheuttamien muutosten vaikutukset voivat Perämerellä olla arvaamattoman suuria ja pitkäkestoisia.

Tässä lausunnossa tuon esiin kriittisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Hallan merituulivoimapuistohankkeen teknisiin toteutusratkaisuihin, ympäristövaikutusten arviointiin sekä erityisesti vedyn tuotannon ja siirron kaupalliseen ja tekniseen realismiin.

1. Perämeren poikkeuksellinen luonto ja merenpohjan herkkyys

YVA-selostuksessa ei ole annettu riittävää painoarvoa Perämeren erityispiirteille. Meriluonnon ennallistuminen on hidasta, ja häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi kalojen kutualueisiin, pohjaeläimistöön sekä veden laatuun vuosikymmeniksi.

Avoimet kysymykset:

• Miten on varmistettu, että merenpohjan kaapelointi- ja putkityöt eivät aiheuta pysyviä vahinkoja ekosysteemille?
• Onko sedimenttien käsittelyyn, pohjanrakentamiseen ja mahdolliseen myrkyllisten aineiden vapautumiseen varauduttu riittävästi?
• Onko vaikutuksia harvinaisiin tai suojeltuihin lajeihin arvioitu paikallisesti vai yleisellä tasolla?

2. Vedyn tuotanto ja siirto — Tekninen ja kaupallinen realismi kyseenalainen

YVA-selostuksessa esitetty suunnitelma vedyn tuotannosta merituulipuiston yhteydessä ja sen siirrosta merenpohjan putkistossa mantereelle vaikuttaa tässä vaiheessa enemmän visiolta kuin realistiselta toteutussuunnitelmalta.

Avoimet kysymykset:

• Millä teknisillä ratkaisuilla vetyputkiston pitkäaikainen kestävyys ja turvallisuus Perämeren olosuhteissa voidaan taata?
• Missä ovat referenssikohteet maailmalla, joissa vastaavaa tekniikkaa olisi toteutettu näin vaativissa oloissa?
• Onko huomioitu vedyn aiheuttamat riskit mm. metallien vetyhaurauden ja vuotoriskien osalta?
• Millä aikataululla tällainen teknologia voi olla aidosti kaupallisesti käytettävissä Suomessa? Nykytilanne viittaa siihen, että aikatauluarviot ovat selvästi yli-optimistisia, koska vetyteknologian keskeiset ongelmat ovat yhä ratkaisematta.

 

3. Vetyteknologiaan liittyvät ratkaisemattomat ongelmat

Arviointiselostuksessa esitetyt aikatauluarviot vedyn hyödyntämisestä merituulivoiman yhteydessä vaikuttavat huomattavan yli-optimistisilta suhteessa nykyteknologian toteutusvalmiuteen. Vetyteknologian kaupallinen laajamittainen käyttöönotto edellyttää useiden merkittävien teknisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemista, joihin arviointiselostus ei ota kantaa riittävällä tarkkuudella.

Keskeisiä vetyteknologian haasteita ja avoimia kysymyksiä:

• Vedyn varastoinnin tekniset vaikeudet (korkea paine, matala lämpötila, kallis kemiallinen sidonta).
• Vedyn siirron ongelmat, erityisesti putkistojen vetyhaurastuminen ja korkea vuotoriski.
• Vedyn tuotannon alhainen energiatehokkuus elektrolyysillä ja siitä seuraavat häviöt koko ketjussa.
• Suomen täysin puuttuva vetyinfrastruktuuri (putkistot, varastot, jakelu). Vrt. edelliset kohdat.
• Vedyn räjähdysherkkyys ja turvallisuusriskeihin liittyvät erityisvaatimukset, etenkin merituuliympäristössä.

Herää kysymys, millä aikataululla tällainen teknologia voi olla aidosti kaupallisesti ja turvallisesti käytettävissä Perämeren alueella? Nykytilanteen valossa on perusteltua epäillä, että hankkeen vedyn hyödyntämiseen liittyvät suunnitelmat nojaavat vielä pitkälti teknologiaoptimismiin, eivätkä realistiseen arvioon nykyisistä valmiuksista.

3. Merikaapelointi ja sähkönsiirto — Rakentamisen ympäristövaikutukset

Merenpohjan muokkaus, kaapelointi ja ankkuroinnit aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia herkkiin merenpohjan ekosysteemeihin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi jää YVA-selostuksessa yleiselle tasolle.

 

 

Avoimet kysymykset:

• Onko pohdittu vaihtoehtoisia rakentamistapoja, jotka minimoisivat pohjasedimentin häirinnän?
• Miten valvotaan rakentamisen aikaista vaikutusta veden sameuteen ja siihen liittyvää ekosysteemihaittaa?
• Onko alueen kalastajilta, saaristolaisilta ja muilta paikallisilta toimijoilta hankittu riittävää tietoa paikallisista olosuhteista?

4. Hankkeen kokonaiskestävyys ja vaihtoehtojen tarkastelu

Hankkeen luonteen vuoksi olisi perusteltua arvioida myös vaihtoehtoa, jossa vetyteknologia jätetään toteutuksen ulkopuolelle ja keskitytään sähkönsiirtoon — mikäli vetyteknologia ei kehity oletetussa aikataulussa.

Avoimet kysymykset:

• Miksi hankkeen vaihtoehtotarkastelu ei sisällä mallia, jossa vetyputkistoa ei rakenneta lainkaan?
• Onko arvioitu riskiä, että vetyputkiston rakentaminen jää kesken tai siitä luovutaan — ja mitä se tarkoittaisi ympäristövaikutusten ja investointien kannalta?

Lopuksi

Pidän välttämättömänä, että:

• Perämeren ainutlaatuinen ja herkkä luonto huomioidaan tarkemmin ja paikallisemmin.
• Vedyn tuotannon ja siirron tekniset ja kaupalliset riskit arvioidaan realistisesti, ei toiveiden pohjalta.
• Rakentamisen aikaiset ympäristöriskit ja vaikutukset ekosysteemiin selvitetään tarkemmin.
• Vaihtoehtotarkastelua laajennetaan kattamaan myös mallit, joissa vetyteknologiaa ei hyödynnetä.