Pyhäjoen datakeskus – energiankulutuksen jättiläinen vai paikallinen mahdollisuus?

Pyhäjoen Keskikylälle suunniteltu Hyperconin datakeskus on herättänyt paljon kiinnostusta. Investointeja, uusiutuvaa energiaa, aurinkopuisto ja hukkalämmön hyödyntäminen – kaikki kuulostaa myönteiseltä. Mutta kun hanketta tarkastellaan energian näkökulmasta ja katsotaan virallisia lukuja, mittakaava muuttuu huomattavasti selkeämmäksi.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään kaksi vaihtoehtoa:

-          noin 390 megawatin kokonaisteho

-          noin 650 megawatin kokonaisteho

Kyse ei siis ole pienestä palvelinkeskuksesta, vaan valtakunnallisesti merkittävästä kuormasta.

Sähkö – jatkuvaa peruskuormaa

Datakeskus kuluttaa sähköä 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa. Kuorma ei vaihtele vuodenaikojen mukaan eikä pysähdy lomakaudella.

Jos toteutuu 390 MW vaihtoehto:

390 MW × 8 760 h = noin 3,4 TWh vuodessa

Jos toteutuu 650 MW vaihtoehto:

650  × 8 760 h = noin 5,7 TWh vuodessa

Suomen sähkönkulutus on viime vuosina ollut noin 85–90 TWh vuodessa. Tämä tarkoittaa, että:

-          390 MW vastaisi noin 4 prosenttia koko maan kulutuksesta

-          650 MW vastaisi noin 6 prosenttia koko maan kulutuksesta

Yksi hanke kuluttaisi siis useita prosentteja koko Suomen sähköstä.

Vertailun vuoksi 650 MW jatkuva kuorma vastaa noin 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Talvi ei odota

Tämä kulutus on olemassa myös pakkasella, jolloin Suomen sähköjärjestelmä on kovimmillaan. Jos talvihuipussa kulutus on esimerkiksi 15 000 MW ja tuulituotanto matala, 390–650 MW lisäkuorma kasvattaa vajeen suoraan.

Sähkö ei synny sopimuksella uusiutuvasta energiasta, vaan tuotantolaitoksissa. Jos tuuli ei tuota ja aurinko ei paista, sähkö on tuotettava vesivoimalla, ydinvoimalla, CHP:llä tai fossiilisilla.

Uusiutuva energia ja jatkuva kuorma

Hankkeessa viitataan uusiutuvaan energiaan. Se on tärkeä tavoite. Mutta uusiutuva tuotanto on sääriippuvaista.

Tuulivoiman vuosikäyttöaste Suomessa on noin 30–40 prosenttia. Aurinkovoiman noin 10–12 prosenttia. Datakeskuksen kuorma on kuitenkin 100 prosenttia ajasta.

Tasaista peruskuormaa ei voi kattaa keskiarvoluvuilla. Tarvitaan tuotantoa jokaisena tuntina.

Hukkalämpö – potentiaalia, mutta missä mittakaavassa?

Datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lähes kokonaan lämmöksi. 390–650 MW keskus tuottaisi valtavan määrän matalalämpöistä hukkalämpöä.

Hyödyntäminen riippuu kuitenkin infrastruktuurista. Pyhäjoen kaukolämpöverkko on pieni ja keskittyy kuntakeskukseen. Datakeskuksen kaava-alue sijaitsee merkittävän matkan päässä. Matalalämpöisen lämmön siirtäminen kymmenien kilometrien päähän vaatii mittavia investointeja ja riittävän suuren kysynnän.

Ilman investointeja hukkalämpö jää teoriaksi.

Omistajuus ja taloudellinen vaikutus

Hyperconin omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoittajille. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa tuotosta suuntautuu Suomen ulkopuolelle.

Paikallisesti jää kiinteistövero ja työpaikkoja. Se on myönteistä. Samalla sähkönkulutuksen vaikutukset näkyvät koko alueen sähköjärjestelmässä.

Mittakaavan kysymys

Pyhäjoen hanke ei ole yksittäistapaus. Datakeskuksia suunnitellaan useille paikkakunnille. Jokainen niistä lisää tasaista peruskuormaa, joka on katettava vuoden jokaisena hetkenä.

Kysymys ei ole teknologian vastustamisesta. Kysymys on siitä, miten kokonaisuus hallitaan.

Miten varmistamme riittävän sähköntuotannon myös talven huippukulutuksen aikaan?
Miten hukkalämpö todella hyödynnetään?
Kuinka suuri osa taloudellisesta hyödystä jää paikallisesti?

Kun puhutaan 3–6 prosentin lisäyksestä koko Suomen sähkönkulutukseen, kyse ei ole enää pienestä paikallisesta hankkeesta. Kyse on kansallisen sähköjärjestelmän kapasiteetista.

Numerot eivät ole mielipiteitä. Ne ovat lähtökohta päätöksenteolle.