Pyhäjoen datakeskus – energiankulutuksen jättiläinen vai
paikallinen mahdollisuus?
Pyhäjoen Keskikylälle suunniteltu Hyperconin datakeskus on
herättänyt paljon kiinnostusta. Investointeja, uusiutuvaa energiaa,
aurinkopuisto ja hukkalämmön hyödyntäminen – kaikki kuulostaa myönteiseltä.
Mutta kun hanketta tarkastellaan energian näkökulmasta ja katsotaan virallisia
lukuja, mittakaava muuttuu huomattavasti selkeämmäksi.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään kaksi
vaihtoehtoa:
-
noin 390 megawatin kokonaisteho
-
noin 650 megawatin kokonaisteho
Kyse ei siis ole pienestä palvelinkeskuksesta, vaan
valtakunnallisesti merkittävästä kuormasta.
Sähkö – jatkuvaa peruskuormaa
Datakeskus kuluttaa sähköä 24 tuntia vuorokaudessa, 365
päivää vuodessa. Kuorma ei vaihtele vuodenaikojen mukaan eikä pysähdy
lomakaudella.
Jos toteutuu 390 MW vaihtoehto:
390 MW × 8 760 h = noin 3,4 TWh vuodessa
Jos toteutuu 650 MW vaihtoehto:
650 × 8 760 h = noin 5,7 TWh vuodessa
Suomen sähkönkulutus on viime vuosina ollut noin 85–90 TWh
vuodessa. Tämä tarkoittaa, että:
-
390 MW vastaisi noin 4 prosenttia koko
maan kulutuksesta
-
650 MW vastaisi noin 6 prosenttia koko
maan kulutuksesta
Yksi hanke kuluttaisi siis useita prosentteja koko Suomen
sähköstä.
Vertailun vuoksi 650 MW jatkuva kuorma vastaa noin 300 000
sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Talvi ei odota
Tämä kulutus on olemassa myös pakkasella, jolloin Suomen
sähköjärjestelmä on kovimmillaan. Jos talvihuipussa kulutus on esimerkiksi 15
000 MW ja tuulituotanto matala, 390–650 MW lisäkuorma kasvattaa vajeen suoraan.
Sähkö ei synny sopimuksella uusiutuvasta energiasta, vaan
tuotantolaitoksissa. Jos tuuli ei tuota ja aurinko ei paista, sähkö on
tuotettava vesivoimalla, ydinvoimalla, CHP:llä tai fossiilisilla.
Uusiutuva energia ja jatkuva kuorma
Hankkeessa viitataan uusiutuvaan energiaan. Se on tärkeä
tavoite. Mutta uusiutuva tuotanto on sääriippuvaista.
Tuulivoiman vuosikäyttöaste Suomessa on noin 30–40
prosenttia. Aurinkovoiman noin 10–12 prosenttia. Datakeskuksen kuorma on
kuitenkin 100 prosenttia ajasta.
Tasaista peruskuormaa ei voi kattaa keskiarvoluvuilla.
Tarvitaan tuotantoa jokaisena tuntina.
Hukkalämpö – potentiaalia, mutta missä mittakaavassa?
Datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lähes kokonaan
lämmöksi. 390–650 MW keskus tuottaisi valtavan määrän matalalämpöistä
hukkalämpöä.
Hyödyntäminen riippuu kuitenkin infrastruktuurista. Pyhäjoen
kaukolämpöverkko on pieni ja keskittyy kuntakeskukseen. Datakeskuksen
kaava-alue sijaitsee merkittävän matkan päässä. Matalalämpöisen lämmön
siirtäminen kymmenien kilometrien päähän vaatii mittavia investointeja ja
riittävän suuren kysynnän.
Ilman investointeja hukkalämpö jää teoriaksi.
Omistajuus ja taloudellinen vaikutus
Hyperconin omistus on siirtynyt kansainvälisille
sijoittajille. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa tuotosta suuntautuu Suomen
ulkopuolelle.
Paikallisesti jää kiinteistövero ja työpaikkoja. Se on
myönteistä. Samalla sähkönkulutuksen vaikutukset näkyvät koko alueen
sähköjärjestelmässä.
Mittakaavan kysymys
Pyhäjoen hanke ei ole yksittäistapaus. Datakeskuksia
suunnitellaan useille paikkakunnille. Jokainen niistä lisää tasaista
peruskuormaa, joka on katettava vuoden jokaisena hetkenä.
Kysymys ei ole teknologian vastustamisesta. Kysymys on
siitä, miten kokonaisuus hallitaan.
Miten varmistamme riittävän sähköntuotannon myös talven
huippukulutuksen aikaan?
Miten hukkalämpö todella hyödynnetään?
Kuinka suuri osa taloudellisesta hyödystä jää paikallisesti?
Kun puhutaan 3–6 prosentin lisäyksestä koko Suomen
sähkönkulutukseen, kyse ei ole enää pienestä paikallisesta hankkeesta. Kyse on
kansallisen sähköjärjestelmän kapasiteetista.
Numerot eivät ole mielipiteitä. Ne ovat lähtökohta
päätöksenteolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti