Jatko-osan jatko-osa

Kun ei tuule tai kun tuulee liikaa – tuulivoiman taloudellinen paradoksi

Pohjois-Norjassa Karlsoyan saarella seisoo 18 tuulivoimalaa. Tai oikeammin: ne seisovat paikoillaan. Fakkenin tuulipuisto on ollut suurimman osan ajasta pysähdyksissä huhtikuusta 2025 lähtien.
Syy ei ole tuulen puute – vaan sähkön hinta.

Kun sähkö on liian halpaa, voimaloiden käynnissäpito ei kannata. Tuotetun sähkön arvo ei kata käyttö- ja huoltokustannuksia, joten omistajayhtiö pysäytti turbiinit.

Sähkö liian halpaa tuulivoimalle

Pohjois-Norjan sähkön keskihinta on ollut keväästä lähtien vain 8,91 äyriä/kWh, poikkeuksena kesäkuun puolivälin tilapäinen hintapiikki.
Kun sähköstä maksettava hinta jää näin alas, jokainen tuotettu kilowattitunti merkitsee tuottajalle tappiota.

Tuulivoiman liiketoimintamalli perustuu oletukseen, että sähkömarkkinoilla on pysyvästi korkeita hintoja tai valtion tukia. Kun kumpikaan ehto ei täyty, tuulivoimasta tulee kannattamatonta jopa sen tuottajille.

Fakkenin tuulipuiston suunniteltu laajennus 11 uudella voimalalla on nyt jäissä. Kukaan ei investoi, jos tiedossa on vain tappiota.

Kunta menettää – vaikka voimalat seisovat

Tuulivoiman pysähtyminen ei ole pelkästään energiayhtiöiden ongelma. Karlsoyan kunta menettää tuloja, koska tuotantovero perustuu sähkön myyntihintaan ja tuotantoon. Kun voimalat seisovat, ei verotulojakaan synny.

Tämä on se puoli, josta Suomessa vaietaan.
Kunnat houkutellaan tuulivoimahankkeisiin kiinteistöveron ja tuotantoveron toivossa, mutta kun hinnat romahtavat tai voimalat pysäytetään, luvattuja tuloja ei koskaan synny.

Vesivoimaa yli äyräiden – ja yli logiikan

Norjan tilanne korostaa sähkömarkkinoiden järjettömyyttä. Vesivoima-altaat ovat täynnä, koska viime talvi oli poikkeuksellisen sateinen. Neljän miljardin kruunun arvosta potentiaalista myyntituloa on kirjaimellisesti virrannut mereen.

Samalla tuulivoimalat seisovat, koska sähkö on liian halpaa – ja kuluttajille etelässä hinta on silti korkea. Tämä kertoo siitä, että sähkömarkkinat eivät toimi luonnon tai järjen logiikalla, vaan keinotekoisilla sääntelyillä ja alueellisilla hintaeroilla.

Sama suunta Suomessa?

Suomessa toistuu sama kaava: rakennetaan enemmän ja enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa ilman, että kysytään mitä tapahtuu, kun tarjonta ylittää kysynnän ja hinnat romahtavat.
Tukien varassa rakennettu järjestelmä ei kestä markkinaehtoisesti, ja lopulta laskun maksavat kuluttajat.

Sähköjärjestelmä, jossa tuottaja ei voi tuottaa silloin kun sähkö on halpaa ja kuluttaja ei voi ostaa silloin kun se on kallista, ei ole markkina – se on arvauspeli.

---

Lähteet ja lisälukemista

• NRK (2025): Ønsker seg dyrere kraftpriser i Nord – Fakken vindpark står stille

• TV-KY ry: Kooste tuulivoiman tuotantokatkoksista ja markkinavaikutuksista Pohjoismaissa

 Jatko-osa edelliseen kirjoitukseen. 

Tuulivoiman tappava hinta – linnut maksavat hengellään

Tuulivoiman vaikutuksia luontoon on pitkään pyritty vähättelemään. Keskustelu on keskittynyt meluun, maisemaan ja ihmisiin kohdistuviin haittoihin, mutta todellinen ja usein vaiettu uhri löytyy taivaalta. Uudet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että tuulivoimarakentaminen on yksi merkittävimmistä yksittäisistä ihmisen aiheuttamista uhista linnuille.

Hälyttävät tulokset Intiasta

Wildlife Institute of India kartoitti 3 000 neliökilometrin alueen ja 900 tuulivoimalaa Jaisalmerin autiomaassa. Tutkimuksen tulokset olivat pysäyttäviä: törmäyksissä tuulivoimaloihin kuolee vuosittain noin 13 000 lintua, joista lähes puolet on petolintuja.

Petolintujen osuus on korkea, koska ne liitävät ja saalistavat juuri niillä korkeuksilla, joilla roottorit pyörivät. Erityisen alttiita ovat suuret kotkat ja haukat, mutta myös muuttolinnut, jotka kulkevat samoja reittejä halki tuulivoima-alueiden.

Tutkimus osoitti myös, että yksittäiset ja hajanaiset voimalat aiheuttavat enemmän kuolleisuutta kuin yhtenäiset tuulipuistot. Tämä johtuu siitä, että yksittäisiä voimaloita on vaikeampi havaita ja väistää. Tasamailla törmäysriski on suurempi kuin mäkisessä maastossa, ja mitä korkeampia voimalat ovat, sitä vaarallisempia ne linnuille ovat.

Ekologinen ketjureaktio

Lintujen kuolemat eivät jää yksittäistapauksiksi. Ne käynnistävät ekologisen ketjureaktion, joka ulottuu koko ekosysteemiin. Petolintujen väheneminen lisää jyrsijäkantoja, mikä puolestaan vaikuttaa metsien ja peltojen kasvillisuuteen.

Linnuston väheneminen merkitsee myös sitä, että siementen ja ravinteiden leviämisen luonnolliset mekanismit heikkenevät. Luonto köyhtyy askel askeleelta, eikä tätä kehitystä voida enää pitää marginaalisena – se on todellisuutta myös Euroopassa ja Suomessa.

Suomi ei ole poikkeus

Samat ilmiöt ovat nähtävissä myös meillä. Merikotkien törmäyksiä on raportoitu useilla rannikkoalueilla, ja Lapin muuttoreitit leikkaavat nyt tuulivoimavyöhykkeitä. Suomessa ongelmaa vähätellään: vaikutuksia arvioidaan mallinnuksilla, ei kenttämittauksilla.

Luonnonsuojelulain henki edellyttäisi varovaisuusperiaatetta, mutta se unohtuu, kun tuulivoimahankkeita edistetään poliittisen ja taloudellisen paineen alla. Kun luvitus etenee, uhat linnuille jäävät kirjallisiksi huomautuksiksi – ja roottorit pyörivät yhä useamman pesimäalueen yllä.

Luonto ei saa olla energiapolitiikan polttoainetta

Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä, mutta sitä ei voida tehdä luontoa uhraamalla. Jokainen menetetty laji, jokainen hiljenevä pesimäalue ja jokainen törmäyksen seurauksena kuollut petolintu on osa samaa tarinaa: energiapolitiikkaa, joka on kadottanut yhteyden luontoon.

Tuulivoima ei ole puhdasta, jos sen hinta maksetaan elävällä luonnolla.

---

Lähteet ja lisälukemista

• Wildlife Institute of India (2025): Bird mortality at wind farms in a tropical desert (Nature)

• Climate Fact Checks (2025): Clean Energy’s Hidden Cost – Bird Deaths from Wind Farms

• Green Arabic News (2025): Tuulipuistot tappavat tuhansia lintuja vuosittain

• Blackout News (2025): Windkraftanlagen – die unterschätzte Naturzerstörung

• TV-KY ry: Kooste kansainvälisistä tutkimuksista tuulivoiman linnustovaikutuksista

 Taas asiaa tuulivoimasta ja luonnon monimuotoisuuden menettämisestä, mutta kun asiasta ei haluta puhua!

Luonto tuulivoiman varjossa – mitä ei haluta nähdä

Tuulivoimaa pidetään usein ilmaston pelastajana ja vihreän siirtymän symbolina. Mutta kun katse käännetään pois mainoskuvista ja politiikan iskulauseista, näkyy toisenlainen todellisuus: tuulivoimarakentaminen muuttaa maaperää, köyhdyttää kasvillisuutta ja heikentää luonnon monimuotoisuutta laaja-alaisesti.

Kyse ei ole yksittäisistä voimaloista, vaan kokonaisista alueista, joilla ekosysteemi joutuu pysyvään epätasapainoon. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että tuulivoima ei ole neutraali energiantuotantomuoto – se on maankäyttömuoto, joka tuottaa omanlaisensa ympäristökuorman.

Maaperä menettää elinvoimansa

Jokainen voimala vaatii perustuksia, huoltotiet ja kaapeloinnit. Rakentamisen yhteydessä poistetaan arvokkain osa luonnon maaperästä – elävä pintamaa. Sen mukana katoaa ekosysteemin perusta: mikrobit, sienirihmastot ja sukkulamadot, jotka ylläpitävät maaperän ravinnekiertoa ja kosteustasapainoa.

Tutkimuksissa on havaittu fosforin, typen ja kaliumin vähenemistä sekä orgaanisen hiilen hupenemista. Maaperä kuivuu, eroosio kiihtyy ja kasvillisuuden uudistuminen vaikeutuu. Ilman tervettä maaperää ei ole myöskään tervettä metsää, peltoa tai suota.

Kasvillisuus ja hyönteiset kärsivät ensimmäisinä

Maaperän muutos käynnistää ketjureaktion. Kun kasvit eivät enää menesty, vähenevät myös hyönteiset, jotka tarvitsevat kasvillisuutta ravinnokseen ja lisääntymisympäristökseen. Tämä näkyy jo monilla tuulivoima-alueilla: hyönteiskato etenee, pölyttäjien määrä vähenee ja luonnon oma kiertokulku häiriintyy.

Hyönteisten väheneminen heijastuu suoraan myös maatalouteen ja sadontuottoon. Kun pölytys heikkenee, myös ruuantuotannon perusta horjuu. Näin tuulivoiman vaikutus ulottuu paljon kauemmas kuin yksittäisen voimalan ympäristöön.

Eläimet ja linnut väistyvät

Tuulivoima-alueet aiheuttavat paitsi suoraa elinympäristöjen menetystä, myös jatkuvaa häiriötä. Roottorien matalataajuiset äänet ja sähkömagneettiset kentät häiritsevät eläinten suunnistusta ja käyttäytymistä.

Linnut ja lepakot törmäävät roottoreihin, mutta osa vaikutuksista on vähemmän näkyviä: eläimet välttelevät melualueita ja muuttavat pois. Monilla alueilla on havaittu, että suurriista, kanalinnut ja pienet nisäkkäät harvinaistuvat.

Ilmastopolitiikka luonnon kustannuksella

Tuulivoimaa perustellaan usein ilmastonsuojelulla, mutta paradoksi on ilmeinen: samalla kun ilmaston nimissä lisätään tuulivoimaa, tuhotaan ne luonnonprosessit, jotka sitovat hiiltä ja pitävät ekosysteemit elossa.

Kun hiilidioksidin sitomiskyky heikkenee ja biodiversiteetti katoaa, tuulivoima alkaa syödä omaa ilmastohyötyään. Luonto menettää resilienssinsä – kyvyn palautua muutoksista.

Varovaisuusperiaate unohtuu

EU:n ja Suomen ympäristölainsäädännössä on selvä periaate: jos ympäristövaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin, on toimittava varovaisesti. Tuulivoiman kohdalla tämä periaate on kuitenkin sivuutettu.
YVA-menettelyt keskittyvät yksittäisiin voimaloihin, vaikka todelliset vaikutukset syntyvät kymmenien tai satojen voimaloiden kokonaisuuksista.

Kansainväliset tutkimukset (Zhou et al. 2012; Wang, Li & Liu 2023; Rydell et al. 2010; Blackout News 2025) osoittavat, että tuulivoiman ekologiset vaikutukset ovat moninkertaisia verrattuna sen tuottamaan hyötyyn. Luonnon tasapainon kannalta kyse ei ole enää yksittäisestä energiavaihtoehdosta, vaan maankäyttöpolitiikan suunnasta.

Lopuksi

Tuulivoima ei ole päästötön eikä luonnolle vaaraton energianlähde. Se on osa teollista maankäyttöä, jonka todelliset ympäristövaikutukset ulottuvat syvälle maaperään, kasvillisuuteen ja eliöstöön.

Jos haluamme todella suojella ilmastoa, meidän on lopetettava luonnon uhraaminen sen nimissä. Ilmaston ja luonnon suojelun on oltava yhtä ja samaa asiaa – ei toistensa vastakohtia.

---

Lähteet ja lisälukemista
Blackout News (2025): Windkraftanlagen – die unterschätzte Naturzerstörung
Zhou et al. (2012), PNAS: Impacts of wind farms on land surface temperature
Wang, Li & Liu (2023): Effects of wind farms on soil moisture and vegetation
Rydell et al. (2010): Bat fatalities at wind farms
Vindkraftsupplysningen.se: PFAS ja tuulivoiman ympäristövaikutukset